Porvariston elämää entisaikojen Hämeenlinnassa: Palanderin talo ja Sibeliuksen syntymäkoti

 

Kaksi kotimuseota Hämeenlinnan keskustassa esittelevät porvariston asumista 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Toisessa on asunut lehtori Palander perheineen, toinen on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti.

Palanderin talo
Lehtori Edward Wilhelm Palander perheineen asui Hämeenlinnassa Linnakadun ja Lukiokadun kulmassa vuosina 1884-1904. Pitkäaikaisimman asukkinsa mukaan nimetyssä rakennuksessa toimii kotimuseo, joka esittelee elämistä noina aikoina. 

Palanderin talo






Palanderin talo on rakennettu vuonna 1861. Siinä on asuttu vuoteen 1968 saakka, museo aloitti seuraavana vuonna.


Sibeliuksen syntymäkoti





Sibeliuksen syntymäkoti
Parin korttelin päässä Hallituskadulla on Sibeliuksen syntymäkoti. Rakennus on kunnostettu säveltäjän varhaislapsuuden aikaiseen asuun. Museo esittelee vuonna 1865 syntyneen Jean Sibeliuksen lapsuutta ja nuoruusvuosia.

Sibeliuksen syntymäkoti







Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin pääsymaksut ja aukioloajat.

Muita samantyyppisiä Urbaanipatikoijien julkaisemia blogiartikkeleita:


Lue myös:

Julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Wien: Schönbrunnin linna ja puutarhat

Kuva
  Keisarillinen Schönbrunnin linna puutarhoineen sijaitsee Wienin keskustasta länteen. Habsburgien omistukseen tila siirtyi vuonna 1569. Keisarinna Maria Teresian hallituskausi alkoi vuonna 1740. Hän valitsi Schönbrunnin asuinpaikakseen ja teetti mittavia korjauksia ja muutoksia myös puiston alueella. Barokkityylisessä linnassa on kaikkiaan 1 441 huonetta. Siihen pääsee tutustumaan eri mittaisilla maksullisilla kierroksilla . Schönbrunnin muotopuutarhat on rakennettu 1600-luvulla. 1700-luvulta ovat peräisin keskeisellä paikalla sijaitseva Neptunuksen suihkulähde, sen itäpuolella ”roomalaiset rauniot” ja hieman edempänä obeliskisuihkulähde.  Linnan maksulliset puutarhat Linnan puutarha-alue on avattu yleisölle jo vuonna 1779 ja sinne on vapaa pääsy. Joihinkin ainutlaatuisiin kohteisiin (Exclusive gardens) peritään kuitenkin pääsymaksu .  Puiston pohjoislaidalla olevaa Orangerie-puutarhaa käytetään herkkien lajien talvehtimiseen. Barokkityylinen rakennus on lähes 200 met...
Lue lisää »

Entinen Vanha Poli - nykyinen Home Hotel Jugend - kansallisromantiikkaa ja jugendia Helsingin ytimessä

Kuva
  Kalevalainen Sampo Yksi Helsingin tunnetuimmista jugend-rakennuksista sijaitsee Lönnrotinkadulla. Teknillisen yliopiston oppilaskunta rakennutti talon omaan käyttöönsä vuonna 1903. Sen suunnitelleet arkkitehdit Karl Lindahl ja Walter Thomé antoivat kansallisromanttiselle rakennukselle Kalevalaisen nimen Sampo. Graniittiset seinät torneineen ja parvekkeineen luovat linnamaisen vaikutelman. Home Hotel Jugend Koristeellinen eteisaula Vanhana Polina  tunnetussa talossa toimii nykyisin Home Hotel Jugend .  Jugend-tyylinen koristelu näkyy etenkin hotellin aulan oleskelutiloissa. Luontoaiheita on käytetty niin holvikatoissa kuin seinäfriiseissäkin. Eteisaulaa koristaa myös vuolukivinen kulmareliefi. Rauhallinen kirjastohuone Aulan vieressä olevassa kirjastohuoneessa voi istahtaa jyhkeän kaari-ikkunan tai takan ääreen.  Alakerran viihtyisät ravintolatilat Aulasta lähtevät portaat johtavat alakerran ravintolatiloihin.  Upea portaikko Aulasta yläkertaan johtavat portaat...
Lue lisää »

Wienin vanhankaupungin puistot: Volksgarten, Burggarten ja Stadtpark

Kuva
  Wienin vanhaakaupunkia ympäröi leveä bulevardikatu Ringstrasse. Se on rakennettu historiallista kaupunkia ympäröineen muurin paikalle. Vanhankaupungin eri aikakausia ja tyylisuuntia edustavien rakennusten väleissä parveilee päivisin massoittain turisteja. Hengähdysmahdollisuuksia tuovat Ringstrassen varrella sijaitsevat puistot.  Volksgarten-puisto Raatihuoneen ja Hofburgin linnan välissä on Volksgarten-puisto . Vuonna 1823 avatun puiston pohjoisreunassa on keisarinna Elisabetin eli Sissin (1837-98) muistomerkki. Münchenissä syntynyt Sissi oli kuuluisa kauneudestaan. Suositusta keisarinnasta on muodostunut ikoninen itävaltalainen hahmo.  Volksgartenissa kukkii kesäaikaan yli 3 000 ruusupensasta. Puiston keskellä on kreikkalaistyylinen Theseus-temppeli, jossa järjestetään taidehistoriallisen museon näyttelyitä. Burggarten -puisto Hofburgin linnan toisella puolella, aivan sen kupeessa on Burggarten . Vuonna 1820 valmistunut puisto oli monarkkien yksityiskäytössä vuoteen ...
Lue lisää »

Hundertwasserhaus - Wienin erikoisin talo

Kuva
  HUNDERTWASSERHAUS Friedenreich Hundertwasser (1928-2000) oli itävaltalainen arkkitehti ja taiteilija (aik. Friedrich Stowasser). Hän vastusti suoran viivan käyttöä ja kaikenlaista standardointia. Hänen arkkitehtoninen erikoisalansa olivat ruohokattoiset värikkäät rakennukset. Niitä on rakennettu etenkin keskiseen Eurooppaan. Erikoisia muotoja Wienin vanhankaupungin itäpuolella, Kegelgasse ja Löwengasse -katujen kulmassa on Hundertwasserin suunnittelema kerrostalo. Vuonna 1985 valmistuneen talon asuin- ja toimistohuoneet ovat eri muotoisia, lattiat aaltoilevia ja käytävät kaarevia. Rakentamisessa käytettiin purettujen talojen tiiliä.  Pastellisävyjä Julkisivulle kukin huoneisto on maalattu omalla pastellivärillään. Harma yhdistää rakennuksen osat toisiinsa ja sisältää talon yhteisen kaarevamuotoisen leikkihuoneen. Kattopuutarha Hundertwasserhaus on asuttu, joten sitä voi katsella vain ulkoapäin. Asukkailla on oikeus koristella huoneistonsa ulkoseinää niin pitkälle kuin omast...
Lue lisää »

Finlandia-talo ja Finlandia-näyttely

Kuva
  Finlandia-talo Töölönlahden rannalla Helsingissä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kongressisiipi neljä vuotta myöhemmin. Aallon laatiman suunnitelman mukaan Helsingin keskustaan piti valmistua kulttuurirakennusten ketju. Niistä vain Finlandia-talo toteutui. Kongressi- ja tapahtumakeskuksena toimiva Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty valkoista Carraran marmoria ja mustaa graniittia. Talon sisätiloissa on Aallolle tyypillisiä epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Innoituksen lähteenä on ollut entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuuri. Myös portaikoissa ja lämpiöissä on käytetty valkoista marmoria. Finlandia-talon Aalto on suunnitellut on kokonaistaideteokseksi lamppuja ja kalusteita myöten. Päärakennukseen tutustuminen on nykyään mahdollista muillekin kuin tapahtumiin osallistujille. Yleisten tilojen lisäksi talon ravintolat ja design -...
Lue lisää »