Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Aulanko - puistometsän monet ihmeet
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.
Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna. Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld. Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita.
Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni. Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa.
Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle. Luolan suulla on Robert Stigellin veistos karhuperheestä vuodelta 1905.
Karhunluolalta alkuun pohjoiseen ja sittemmin länteen vetävältä metsäpolulta voi poiketa Tuijametsään. Kanadan- ja jättilaistuijien siimeksessä on omanlaisensa tunnelma, jota voi pysähtyä fiilistelemään levähdyspaikalle, jonne pitkospuut kulkijan johdattavat.
Puistoon aikoinaan rakennetuista monista paviljongeista ovat jäljellä enää Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Onnentemppelin lähellä puiston luoteisnurkasta saattaa löytää vielä Salaisen puutarhan. Kyse on paikalla aikaisemmin olleen mökin puutarhasta, jossa on säilynyt vanhoja kukka- ja pensaslajeja.
Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia luontoaiheisia blogiartikkeleita:
Tahkon rinnemaastossa kulkeva Tähtikierros kytkee yhteen Huutavanholman lehdon, Mäkiaution rotkon sekä mäen laelta avautuvat maisemat. Reitin kokonaispituus on 6,3 kilometriä. Se on kokonaisuudessaan kuljettavissa vain laskettelukauden ulkopuolella. Ponttonisillan kohdalta laskettelurinteiden alta alkavan reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Myötäpäivään kiertäen nousu 201 metriä Syvärinjärven pinnasta ylempänä olevalle Tahkovuoren huipulle tapahtuu loivemmin. Huutavanlehtoon suuntaavan polun pää löytyy Tahkolahden uimarannan ja sen vieressä olevan parkkipaikan takaa. Tahkon kyläyhdistys on kohentanut Tahkon Tähtikierroksen reittiä rakentamalla lankkupolkuja, kävelysiltoja ja rappusia. Reitti kulkee aluksi Huutavanholman lehtojensuojelualueen läpi. Muista Tahkon reiteistä poiketen Tähtikierrosta ei ole merkitty maastossa. Huutavanholmasta on suunnattava kohti Tahkon huippua. Järvimaisemaa pääsee ihastelemaan sekä reitille rakennetulta näköalapaikalta että mäen pä...
Lapinlahden sairaala sijaitsee puiston keskellä lähellä Hietaniemen hautausmaata. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Se otettiin käyttöön vuonna 1841 ja toimi vuoteen 2008 saakka. Nykyään sairaalan tiloissa on kahvila, taidenäyttelyitä ja Mental Museum sekä eri alojen vuokralaisia. Taidenäyttely ja museo löytyvät eteläsiiven ensimmäisen kerroksen käytävältä, Osasto 5:n oven takaa. Mental Museum on käytävän perällä. Infotaulut kertovat Lapinlahden sairaalan historiasta, mielenterveyden hoitomenetelmien kehittymisestä sekä Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toiminnasta. Esillä on vanhaa sairaalaesineistöä ja valokuvia. Sairaalan tunnetuin potilas oli kansalliskirjailija Aleksis Kivi, jota hoidettiin ”veren vähyyden, juopottelun ja loukatun kirjailijakunnian” takia. Kivi oli potilaana yhdeksän kuukautta vuosina 1871-1872. Potilashuone on toisessa kerroksessa pitkän käytävän päässä. Puiston ja puutarhan hoitaminen on edist...
Yksi Helsingin tunnetuimmista jugend-rakennuksista sijaitsee Lönnrotinkadulla. Teknillisen yliopiston oppilaskunta rakennutti talon omaan käyttöönsä vuonna 1903. Sen suunnitelleet arkkitehdit Karl Lindahl ja Walter Thomé antoivat kansallisromanttiselle rakennukselle Kalevalaisen nimen Sampo. Graniittiset seinät torneineen ja parvekkeineen luovat linnamaisen vaikutelman. Vanhana Polinakin tunnetussa talossa toimii nykyisin Home Hotel Jugend . Jugend-tyylinen koristelu näkyy etenkin hotellin aulan oleskelutiloissa. Luontoaiheita on käytetty niin holvikatoissa kuin seinäfriiseissäkin. Eteisaulaa koristaa myös vuolukivinen kulmareliefi. Aulan vieressä olevassa kirjastohuoneessa voi istahtaa jyhkeän kaari-ikkunan tai takan ääreen. Aulasta lähtevät portaat johtavat alakerran ravintolatiloihin. Aulasta yläkertaan johtavat portaat vievät jugend-saliin ja kokoustiloihin. Avaran jugend-salin erikoisuutena ovat monumentaalliset puupylväät. Salia koristavat kansallisro...
Finlandia-talo Töölönlahden rannalla Helsingissä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kongressisiipi neljä vuotta myöhemmin. Aallon laatiman suunnitelman mukaan Helsingin keskustaan piti valmistua kulttuurirakennusten ketju. Niistä vain Finlandia-talo toteutui. Kongressi- ja tapahtumakeskuksena toimiva Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty valkoista Carraran marmoria ja mustaa graniittia. Talon sisätiloissa on Aallolle tyypillisiä epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Innoituksen lähteenä on ollut entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuuri. Myös portaikoissa ja lämpiöissä on käytetty valkoista marmoria. Finlandia-talon Aalto on suunnitellut on kokonaistaideteokseksi lamppuja ja kalusteita myöten. Päärakennukseen tutustuminen on nykyään mahdollista muillekin kuin tapahtumiin osallistujille. Yleisten tilojen lisäksi talon ravintolat ja design -ka...
Punatiilisen Oslon raatihuoneen tunnistaa kahdesta yli 60-metrisestä tornista. Funktionalistinen rakennus valmistui vuonna 1950 ja toimii edelleen kaupungin hallinnon toimipaikkana. Oslonvuonolle avautuvan satama-aukion laidalla sijaitseva raatihuone on yksi Oslon tunnetuimmista maamerkeistä. Raatihuoneen torilla (Rådhusplassen) on kolme suihkulähdettä. Aukion patsaissa kuvataan naisia ja lapsia. Myös raatihuoneen ulkoseinillä on useita veistoksia ja reliefejä. Itäisen tornin kello soittaa vartin välein seitsemästä puoleen yöhön. Raatihuoneen pääsalissa on Norjan ja Oslon historiaa kuvaavia seinämaalauksia. Keskeisinä teemoina ovat maailmansotien välinen sekä miehityksen aika. Sali tunnetaan siitä, että siellä jaetaan vuosittain Nobelin rauhanpalkinto. Toiseen kerrokseen pääsee pääsalin oikealla sivulla olevia portaita. Kerroksen voi kiertää ympäri siirtymällä huoneesta toiseen. Edustavimmat huoneet ovat etelä- ja itäsivuilla. Toisen kerroksen huoneista löytyy lisää freskoja. Nii...
Kommentit
Lähetä kommentti