Hämeenlinna: Aulanko - puistometsän monet ihmeet

 

HÄMEENLINNA: AULANKO - PUISTOMETSÄN MONET IHMEET

Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen. 

Graniittilinna ja Joutsenlampi

Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna. Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld.  Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita.

Graniittilinna


Joutsenlampi


Näkötorni

Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni. Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa.

Aulangon näkötorni






Karhuluola

Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle. Luolan suulla on Robert Stigellin veistos karhuperheestä vuodelta 1905.


Karhuluola


Tuijametsä

Karhunluolalta alkuun pohjoiseen ja sittemmin länteen vetävältä metsäpolulta voi poiketa Tuijametsään. Kanadan- ja jättilaistuijien siimeksessä on omanlaisensa tunnelma, jota voi pysähtyä fiilistelemään levähdyspaikalle, jonne pitkospuut kulkijan johdattavat. 

Tuijametsä


Muuta mielenkiintoista nähtävää

Puistoon aikoinaan rakennetuista monista paviljongeista ovat jäljellä enää Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Onnentemppelin lähellä puiston luoteisnurkasta saattaa löytää vielä Salaisen puutarhan. Kyse on paikalla aikaisemmin olleen mökin puutarhasta, jossa on säilynyt vanhoja kukka- ja pensaslajeja.

Ruusulakson paviljonki

Onnentemppeli


Salainen puutarha



Muita luontoaiheisia blogiartikkeleitamme:

Suomenlinna - luontoa ja linnoituksia
Helsingin vanhankaupungin helmet
Vallisaari - viiksisiipan koti
Lammassaari ja Kuusiluoto - lankkupoluilla ruovikossa
Kesäpäivä Tampereen Viikinsaaressa 
Vuokatti - Kainuun kukkanen
Retkellä rotkolaakson raviinilehdossa
Kesäpäivä Kangasalla - maisemia ja luontoelämyksiä



Muihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo, Tuusulanjärvi, Tahko
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki, Oslo, Wien, Bratislava

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Akershusin linna ja linnoitus Oslossa

Kuva
  AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko   Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi   Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
Lue lisää »

Ruiskumestarin talo Helsingin Kruununhaassa

Kuva
  RUISKUMESTARIN TALO Ruiskumestarin talo on vanhin Helsingin kantakaupungissa säilynyt puutalo. Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1816. Helsingin museon ylläpitämä talo esittelee asumista kaupungin virkamiehen perheessä 1860-luvulla. Ruiskumestari Wickholmin perheen asunto Vuosien 1859-1896 välillä talon omisti ruiskumestari Alexander Wickholm. Ruiskumestari vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta.  Perheeseen kuului Sofia-vaimo ja viisi lasta.  Piharakennus Pihapiirissä on kaksi rakennusta. Piharakennusta on käytetty keittiönä, leivintupana, saunana ja asuinhuoneena. Siellä voi tutustua asukkaista sekä asuinalueesta kertoviin vanhoihin valokuviin ja museopuotiin. PÄÄRAKENNUKSEN HUONEITA Ruiskumestarin talo oli alunperin maalattu punamullalla. Okrankeltaisen värin se sai myöhemmin. Myös kuisti on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Keittiö Talossa oli alun perin sali ja kolme kamaria. Keittiö oli alkujaan piharakennuksessa. Se...
Lue lisää »

Imatran kylpylän luontopolku

Kuva
  IMATRAN KYLPYLÄN LUONTOPOLKU Imatran kylpylältä koilliseen kulkee luontopolku. Reitti on merkitty puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä. Luontopolulla pitäisi olla 31 rastipistettä, joskin suurinta osaa niistä on hankala havaita reitin varrelta. Menomatka rantapolkua pitkin Neljän kilometrin pituinen polku seurailee menomatkalla Saimaan rantoja. Polku on paikoin kivinen ja epätasainen.  Lempukan uimaranta ja venevajoja Reitti kulkee ohi Lempukan uimarannan. Matkalla kohti Hirsikankaanlahtea voi nähdä useita venevajoja. Paluumatkalle Hosseinlahden kohdalta Luontovaellusta on mahdollista lyhentää kilometrillä kääntymällä takaisin jo Hosseinlahdentien parkkipaikan kohdalta.  Paluumatka kulkee pääosin kauempana rannasta vaihtelevissa lehtomaisemissa. Kosteimpien paikkojen kohdalla on pitkospuut. Metsätietä Imatran kylpylälle Viimeinen kilometri on leveämpää metsätietä. Luontopolku päättyy Imatran kylpylän edustalle. Imatran kylpylän reittikartta *Luontopolun alkuun pääse...
Lue lisää »

Tamminiemi - Kekkosen kotimuseo

Kuva
  TAMMINIEMI - KEKKOSEN KOTIMUSEO Suomen presidenttien entinen virka-asunto, Tamminiemi, toimii nykyään Urho Kekkosen (1900-1986) kotimuseona. Jugend-tyylisen huvilan rakennutti tukkukauppias Nissen vuonna 1904. Hufvustadbladetin päätoimittaja Amos Andersson lahjoitti huvilan valtiolle presidenttien asuinkäyttöön vuonna 1940. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän mieltyi Seurasaaren ulkoilumaastojen vieressä sijaitsevaan Tamminiemen huvilaan ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Kotimuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1987.  Tamminiemen sali Tamminiemen sisustus on 1970-luvulta, ajalta jolloin presidenttipari asui talossa. Alakerta oli edustuskäytössä. Eteisaulasta pääsee Tamminiemen juhlalliseen saliin. Seurusteluhuone, ruokasali ja keittiö Salin eteläpäässä on seurusteluhuone sohvaryhmineen. Pohjoispäädyssä on pieni ruokasali, jossa presidenttipari nautti arkiset ateriansa. Siellä on esillä Kuuban presidentin Fidel Castron lahjoittama sikarilaatikko. Ruo...
Lue lisää »

Wienin tärkeimmät nähtävyydet

Kuva
  WIENIN TÄRKEIMMÄT NÄHTÄVYYDET Wien tarjoaa keisarillista loistoa palatsien, kirkkojen ja puistojen muodossa. Habsburgien valtakausi kesti 1200-luvulta 1900-luvun alkuun. BAROKIN LOISTOKUUTTA WIENISSÄ Hofburgin palatsialue oli Itävallan keisarien talvipalatsi. Palatsit, kirkot, kirjasto ja ratsastuskoulu rakentuivat 2 600 huonetta sisältäväksi kokonaisuudeksi. Vanhan keisarillisen kirjaston keskus on barokkityylinen Prunksaal. Myös vanhassa kaupungissa sijaitseva Kinskyn palatsi edustaa barokkia. Barokin loistokkuutta Wienissä: Hofburgin palatsialue, Itävallan kansalliskirjasto ja Kinskyn palatsi HABSBURGIEN KEISARILLINEN KRYPTA, KAPUSIINIKIRKKO JA PYHÄN MIKAELIN KIRKKO Habsburgien hautakammio sijaitsee Kapusiinikirkon kryptassa. Haudoissa lepää 150 keisarillisen suvun jäsentä. Pyhän Mikaelin kirkko oli keisarillisen hovin kotikirkko. Habsburgien Keisarillinen krypta, Kapusiinikirkko ja Pyhän Mikaelin kirkko PYHIMYSTEN KIRKKOJA WIENISSÄ Wienin vanhankaupungin alueella tai sen tunt...
Lue lisää »