Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Aulanko - puistometsän monet ihmeet
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.
Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna. Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld. Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita.
Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni. Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa.
Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle. Luolan suulla on Robert Stigellin veistos karhuperheestä vuodelta 1905.
Karhunluolalta alkuun pohjoiseen ja sittemmin länteen vetävältä metsäpolulta voi poiketa Tuijametsään. Kanadan- ja jättilaistuijien siimeksessä on omanlaisensa tunnelma, jota voi pysähtyä fiilistelemään levähdyspaikalle, jonne pitkospuut kulkijan johdattavat.
Puistoon aikoinaan rakennetuista monista paviljongeista ovat jäljellä enää Ruusulaakson paviljonki ja Onnentemppeli. Onnentemppelin lähellä puiston luoteisnurkasta saattaa löytää vielä Salaisen puutarhan. Kyse on paikalla aikaisemmin olleen mökin puutarhasta, jossa on säilynyt vanhoja kukka- ja pensaslajeja.
Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia luontoaiheisia blogiartikkeleita:
Tahkovuoren maastossa kiertää erilaisia retkeilyreittejä. Huutavanholman reitin pituus on 4,6 kilometriä. Se nousee lehtojensuojelualueen läpi Tahkovuoren laelle. Reitille pääsee ylittämällä Tahkolahden ponttonisillan. Laskettelurinteiden alta suunnataan rantatietä vasemmalle ohi uimarannan ja parkkialueen. Sen takana seisoo Huutavanholman kyltti. Opasteet ohjaavat etelään johtavalle metsäpolulle. Huutavanholman lehtojensuojelualueella maaston kulumista on pyritty ehkäisemään reitille rakennetuilla lankkupoluilla, portailla ja tasanteilla. Etenkin aluetta halkaisevan puron varressa on rehevää korpi- ja lehtokasvillisuutta. Puron ylittävältä sillalta seurataan Tahkon huipulle ohjaavaa viitoitusta. Tällä osuudella reitti kulkee enemmän luonnon muovaamia metsäpolkuja pitkin, joilla oleviin kiviin ja juurakoihin on hyvä varautua. Rinteen nouseminen palkitaan näköalapaikalta avautuvilla Syvärinjärven saaristomaisemilla. Tahkovuoren päällä tullaan näkötornille. Laskettelurinteiden pääl...
Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla. Kasvillisuuden ja linnuston ansiosta saari on osin luonnonsuojelualuetta. Aikaisemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on avattu yleisölle vuonna 1989. Saaren historiaan voi tutustua laiturin vieressä olevassa katoksessa. Akvaariotalosta voi hakea saaren kartan. Murtovesiakvaarioissa esitellään Itämeren vedenalaista eliöstöä: kaloja, leviä ja äyriäisiä. Luontokeskus on venäläisten vuonna 1908 rakentamassa kasarmirakennuksessa. Esillä on saaristoluonnosta kertova näyttely. Sieltä voi myös lainata kiikarit lintujen tarkkailuun. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Saarella kulkee noin kilometrin mittainen merkitty reitti. Leveämpi rantapolku on hiekkapohjainen, suurin osa reiteistä kulkee kallioilla. Harakka on lintujen pesimäsaari. Keväällä pesiä puolustetaan, jolloin osa saaren reiteistä saatetaan sulkea. Rantareitiltä voi poiketa satutalo Vellamoon. Siellä on...
Pyynikin harju sijaitsee Tampereen keskustan ja Pispalan kaupunginosan välissä. Jääkauden synnyttämän harjun pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Harjun korkein kohta on 85 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalla. Pyynikki on maailman korkein soraharju. Harjun laella on 26 metriä korkea näkötorni, jonka huipulta voi katsella ympäröivää maisemaa. Tornin alakerrassa on munkeistaan kuuluisa kahvila. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikoille, joista avautuvat maisemat Pyhäjärvelle. Lenkkipolkujen reitistö risteilee pitkin poikin Pyynikinharjun luonnonsuojelualuetta. Yhdet monista Pyynikin portaista vievät Thermopyleen solaan. Se on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko, joka on nimetty 1800-luvun lopulla antiikin Kreikan kuuluisan taistelupaikan Thermopylain solan mukaan. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään suunnaten se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioill...
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla. Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli. Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhu...
Vigelandin patsaspuisto Oslon länsilaidalla on yksi Norjan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Siellä käy vuosittain yli miljoona vierailijaa. Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin (1869-1943) eri ikäisiä ihmisiä kuvaavat veistokset on sijoitettu Frognerin puistoon, neljän kilometrin päähän keskustasta. Oslon suurimmassa puistossa on yhteensä 212 pronssi- ja graniittiveistosta, joista suurin osa on tehty vuosina 1926-1942. Puiston etelälaidalla olevaa pääsisäänkäyntiä koristaa viisi pronssista porttia. Sisäänkäynnin oikealla puolella on kuvanveistäjä Vigelandia esittävä patsas. Nurmikkoaukean jälkeen tullaan joen ylittävälle graniittisillalle. Sen kaiteilla on yhteensä 116 miehiä, naisia ja lapsia esittävää veistosta. Sillan jälkeen tullaan pronssisten veistosten kannattelemalle suihkulähteelle. Sitä ympäröi 20 patsasta, jotka esittävät ihmisiä puun juurella. Puiston korkeimmalla kohdalla kohoaa 17-metrinen monoliitti. Yhdestä kivestä veistetyssä patsaassa on 121 ihmishahmoa. Monoliitille n...
Kommentit
Lähetä kommentti