Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Hämeenlinna: Aulanko - puistometsän monet ihmeet
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
HÄMEENLINNA: AULANKO - PUISTOMETSÄN MONET IHMEET
Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.
Graniittilinna ja Joutsenlampi
Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna. Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld. Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammenympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita.
Näkötorni
Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni. Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa.
Karhuluola
Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle. Luolan suulla on Robert Stigellin veistos karhuperheestä vuodelta 1905.
Tuijametsä
Karhunluolalta alkuun pohjoiseen ja sittemmin länteen vetävältä metsäpolulta voi poiketa Tuijametsään. Kanadan- ja jättilaistuijien siimeksessä on omanlaisensa tunnelma, jota voi pysähtyä fiilistelemään levähdyspaikalle, jonne pitkospuut kulkijan johdattavat.
Muuta mielenkiintoista nähtävää
Puistoon aikoinaan rakennetuista monista paviljongeista ovat jäljellä enää Ruusulaaksonpaviljonkija Onnentemppeli. Onnentemppelin lähellä puiston luoteisnurkasta saattaa löytää vielä Salaisen puutarhan. Kyse on paikalla aikaisemmin olleen mökin puutarhasta, jossa on säilynyt vanhoja kukka- ja pensaslajeja.
Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia luontoaiheisia blogiartikkeleita:
HAAGAN ALPPIRUUSUPUISTO Haagan alppiruusupuistossa kasvaa alppiruusuja ja atsaleoita. Kun alppiruusut vasta aloittelevat kukintaansa, ilahduttavat atsaleat jo kävijää väriloistollaan. Juhannuksen jälkeen kukinta on yleensä jo ohi. Alppiruusujen koealue Helsingin Haagassa sijaitsevan puiston vanhimmat alppiruusut on istutettu vuonna 1975. Luonnontilaiselle suolle istutettiin 3 000 alppiruusuristeymää. Tavoitteena oli luoda Suomen ilmastoon sopeutuvia lajikkeita. Kävelypolkuja, katselutasanteita ja opastauluja Pensaiden lomassa kiertää kävelypolkuja, joita kulkemalla kukintoja voi ihailla lähietäisyydeltä. Alueella on myös kaksi katselutasannetta. Reittien varrella olevat opastaulut kertovat lajikkeista tarkemmin. Puiston tunnetuimmat alppiruusulajikkeet Alppiruusujen alue on pääosin puiston eteläosassa. Tunnetuimpia lajikkeita ovat kaupunginosan mukaan nimetty vaaleanpunainen ”Haaga”, kaupunginpuutarhuri Jyrängön etunimen mukaan nimetty hennon vaaleanpunainen ”Pekka” sekä va...
MEILAHDEN ARBORETUM Meilahden arboretumissa on yli 300 puu- ja pensaslajia eri puolilta maapalloa. Puuvartisiin kasveihin voi tutustua niissä olevien nimikylttien avustuksella. Kukintaa keväästä syksyyn Arboretum on perustettu vuonna 1967 Meilahden kartanon pelloille. Rauhallinen puistoalue houkuttelee hoidetuille nurmikoilleen. Puut ja pensaat kukkivat keväästä syksyyn. Kesän alussa vuorossa ovat syreenit, pihlajat ja omenapuut. Alppiruusut ja atsaleat Alkukesästä värikkyyttä puistoon tuovat kukkivat alppiruusut ja atsaleat. Niitä löytyy arboretumin kaakkoisosasta. Ruusutarha eli rosarium Ruusutarhassa on satakunta erilaista pensasruusulajia. Ne kukkivat kesäkuun puolivälistä syksyyn saakka. Rosariumissa on esillä niin eurooppalaisia historiallisia ruusuja kuin myös kestäviä suomalaisia pensasruusuja. Kulkuyhteydet Meilahden artboretum on helposti saavutettavissa bussilla nro 24 jäämällä pois Seurasaaren päätepysäkillä ja raitiovaunulla nro 4 jäämällä pois Meilahdentien py...
DUUNARIMUSEO HELSINGIN ALPPILASSA Duunarimuseo esittelee työläisten asumista 1900-luvulla. Helsingin kaupunki rakensi työntekijöilleen ja heidän perheilleen puutaloja Alppilaan. Museo koostuu yhdeksästä hellahuoneesta, jotka sijaitsevat yhden talon viidessä rapussa osoitteessa Kirstinkuja 4. Käynti museoon on sisäpihan puolella. A-rapun infopisteestä saa avainkortin ja talon kartan. Eri aikakausien asuntoja Asunnot esittelevät asumista eri vuosikymmeninä. Jokaisen huoneiston asukkaat esitellään esittelytaulussa, jossa kerrotaan asunnossa eläneiden nimet, iät ja ammatit. Huoneen sisustus ja esineistö heijastelee elintason kehittymistä ja asumisolojen muutoksia. Huoneistoissa on sekä asukkaiden alkuperäisiä kalusteita että museon kokoelmista koottuja esineitä. Suuret lapsiperheet etusijalla Ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 1909. Etusija vuokra-asuntoihin annettiin kaupunkia pitkään palvelleille työmiehille, joilla oli suuri perhe. Keskimäärin yhdessä h...
HERTTONIEMEN KARTANON MUSEO Herttoniemen kartano on yksi Itä-Helsingin vanhimpia. Sen alueeseen ovat aikoinaan kuuluneet Herttoniemen lisäksi nykyiset Myllypuron, Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosat. Puutarha on yhdistelmä ranskalaista barokkipuutarhaa ja englantilaistyylistä maisemapuistoa. Vara-amiraali Cronstedtin aikaan Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1815, kun entiseen posliinitehtaan polttimoon rakennettiin toinen kerros. Kartanon omisti tuolloin entinen Viaporin linnoituksen komentaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Toisessa kerroksessa on Cronstedtin elämää esittelevä näyttely. Salin sisustuksena on perheelle kuuluneita huonekaluja ja esineitä vuosilta 1780-1820. Cronstedtin aikaan puutarha muutettiin säännönmukaiseksi barokkipuutarhaksi ja maisemapuistoa laajennettiin. Maanviljelysneuvos John Bergbomin aikaan Maanviljelysneuvos Johan (John) Georg Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänet ammuttiin aamiaispöytään yleislakon levo...
HELSINGIN SUOSITUT SAARET Helsingin edustalla on useita saaria. Kesäaikaan moniin niistä pääsee vesibusseilla tai yhteysaluksilla. Seuraavassa esittelemme saarikohteita, joissa olemme vierailleet. MUSTASAARI Mustasaari on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari. Keskustan länsipuolella sijaitsevalla saarella on pieni kappeli ja kahvilana toimiva huvila. Hevossaareen pääsee kävelysillan ylittämällä. Siellä on suuri siirtolohkare ja lampaita laitumella. Mustasaari - lapsiperheiden suosiossa PIHLAJASAARI Pihlajasaari Helsingin eteläpuolella on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Sen ja lähisaarten kautta kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Saarella on hienohiekkainen uimaranta, telttailualue ja ravintolana toimiva huvila. Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää VALLISAARI Vallisaari on monimuotoinen luontokohde Suomenlinnan itäpuolella. Se oli puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Aikojen saatossa rakennetut suojavallit ...
Kommentit
Lähetä kommentti