Tekstit

Hatanpään arboretum - "jussin" aikaan

Kuva
  Kolme kilometriä Tampereen keskustasta etelään sijaitsee Hatanpään kartanopuisto. Pyhäjärven rantaan ulottuvassa puistossa on kotimaisia lehtipuita - koivua, vaahteraa ja lehmusta. Havupuita edustavat kuusi, siperianpihta ja siperiansembra. Pääosin puut on istutettu 1800-luvulla.  Puiston käytävät on nimetty Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Paitsi Kuninkaankuja, jossa kuningas Kustaa III käyskenteli vieraillessaan Hatanpään kartanossa vuonna 1775. Arboretumin pensasruusut kukkivat kartanon eteläpuolella olevassa ruusutarhassa. Rinteessä kasvavien pensasruusulajikkeiden kukinnat ajoittuvat juhannuksen aikoihin. Ruusupensailta edelleen etelämmäksi ja puusiltojen takana metsikön laidassa kukkivat yhtäaikaa värikkäät atsaleat ja vaaleat alppiruusut. Monien lajikkeiden värikirjo on parhaimmillaan keskisuven kynnyksellä. Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä . - Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Sein...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Vanhan Porvoon kansallismaisemissa

Kuva
  Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Kaupunkioikeudet se sai noin vuonna 1380. 1500-luvun aikana kaupunki tosin lakkautettiin kahdesti ja porvarit määrättiin muuttamaan viidenkymmenen kilometrin päähän Helsinkiin. Vuonna 1602 Porvoo sai lopulliset kaupunkioikeudet. Nykyään siellä asuu yli 50 000 ihmistä. Vanhan kaupungin keskiaikaisuus näkyy sen sokkeloisissa kujissa ja värikkäissä puutaloissa, jotka ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Mukulakivisten kujien varsilta löytyy nykyään käsityöläisten työpajoja, putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Nimensä Porvoo on saanut Iso Linnamäellä sijainneesta puulinnoituksesta (ruotsiksi Borgå). Sen rakentaminen saattaa liittyä Ruotsin vallan laajentumiseen 1200-luvulla. Nykyään puistona toimivalla mäellä risteilee polkujen verkosto. Kävelysillat kulkevat muinaisten vallihautojen yli.  Mäntyjen lomasta voi katsella näkymiä vanhaan kaupunkiin ja Porvoonjoelle. Niitä on ikuistanut myös Albert Edelfelt maalauksissaan. Iso Linnamäen eteläpu...
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Keisari Galeriuksen Thessaloniki

Kuva
  Galerius Maximianus toimi itäisen Rooman keisarina vuosina 293-311 jKr. Hän valitsi Thessalonikin Rooman valtakunnan itäosan keskuspaikaksi. Galeriuksen valtakauden jäljet näkyvät edelleen rannasta nousevan Dimitrou Gounari -kadun varrella.  Keisari Galeriuksen palatsin rauniot  sijaitsevat Navarinou-aukiolla. Sen rakentaminen alkoi 200-luvun lopulla. Palatsissa olivat hallitsijan asuintilat sekä kahdeksankulmainen valtaistuinsali. Se on yksi Euroopan parhaiten säilyneistä tuon aikakauden keisarillisista asunnoista. Palatsin raunioalueeseen pääsee tutustumaan lähemmin ostamalla 5 euroa maksavan lipun. Alue on avoinna kesäkaudella keskiviikosta maanantaihin klo 8-20. Galeriuksen kaari on Egnatia-kadun risteyksessä. Se juhlisti voittoisaa sotaa Persiaa vastaan. Alunperin kaarta kannatteli kahdeksan pylvästä, joista kolme on jäljellä. Osa 12 metriä korkeaa kaarta koristaneista reliefeistä on säilynyt. Dimitrou Gounari -katu päättyy Rotundalle , jonka keisari Galerius rake...
Lähetä kommentti
Lue lisää »