urbaanipatikoijat

  Oslonvuonon saaret ovat niin paikallisten kuin turistienkin suosimia retkikohteita. Oslosta etelään kurottava vuono on 107 km pitkä. Lautat saariin lähtevät Raatihuoneen aukion (Rådhusplassen) edustan laitureilta. Matkan alkajaisiksi voi ihailla näkymiä Akershus Festning -linnoitukselle ja Aker Bryggen alueen moderneihin rakennuksiin. Hovedoyan saari on kymmenen minuutin lauttamatkan päässä. Sen sotilaallisesta historiasta kertoo 1800-luvun mallia oleva tykkipatteri. Saarella on myös 1100-luvulla perustetun luostarin rauniot. Hovedoya on suojelualuetta geologiansa ja luonnon monimuotoisuutensa takia. Saarien välinen lauttareitti mahdollistaa nopean siirtymisen toisille saarille. Osa saarista on asumattomia ja osittain  tai kokonaan luonnonsuojelualuetta, jolloin leiriytyminen ja tulenteko on kielletty. Päiväretkillä niissä voi kuitenkin käydä. Gressholmenin saarelta avautuvat maisemat lähisaarille ja Oslon kaupungin suuntaan. Oslonvuonossa on myös useita mökkisaaria, joilla ...

  Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui elämänsä viimeiset 25 vuotta puutalossa Porvoon Aleksanterinkadulla. Vaimonsa Fredrikan kuoleman jälkeen koti siirtyi valtion omistukseen. Suomen vanhin kotimuseo avattiin yleisölle jo vuonna 1882. Runeberg tunnetaan ”Vänrikki Stoolin tarinoista”, jonka ensimmäisen runon sanoihin sävellettiin ”Maamme”-laulu. Hän toimi myös opettajana ja toimittajana. Vaimo Fredrika oli yksi merkittävimmistä suomalaisista naiskirjailijoista. Pariskunta asui taloa yhdessä kuuden poikalapsen sekä palvelusväen kanssa. Museossa on esillä huonekaluja, käyttöesineitä sekä taideteoksia. Salin seinillä on alkuperäiset tapetit. Kasvit ovat Fredrikan kasvattamien huonekasvien jälkeläisiä. Sininen kamari toimi vierashuoneena. Vitriinissä on Runebergin henkilökohtaisia käyttöesineitä. Hänen kerrotaan käyttäneen samoja silmälaseja yli 50 vuotta. Lasten muutettua pois kotoa tultiin toimeen pienemmällä keittiöllä. Siellä Fredrika valmisti makeannälkää pot...

  Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitseva Kultaranta on toiminut Suomen presidenttien kesäasuntona jo yli sata vuotta. Sen puutarhassa vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä.  Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti Kultarantaan graniittisen linnan kesähuvilakseen. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen rakennus valmistui vuonna 1916. Kordelinin kuoleman jälkeen tila siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1922, josta alkaen se on ollut tasavallan presidenttien käytössä. Linnasta ja sen edessä olevasta musiikkipaviljongista avautuu maisema Naantalin satamaan ja vanhaan kaupunkiin. Päärakennuksen lisäksi alueella on muitakin rakennuksia. Muotopuutarhan laidoilla sijaitsevat muun muassa Munkkimäki ja Pikkulinna, jotka ovat henkilökunnan käytössä. Kultarannan puutarhan suunnittelivat Svante ja Paul Olsson, isä ja poika. Alkuperäiseen asuunsa uudistettu muotopuutarha on yksi Suomen ensimmäisistä, joka edustaa arkkitehtonista tyyliä.  Tunnin opaste...