urbaanipatikoijat

Hatanpään huvila ja kartano ovat arboretumin ympärivuotiset kaunottaret. Tamperelainen pankinjohtaja Nils Idman rakennutti Hatanpään niemelle huvilan perheensä yksityisasunnoksi. Uusgoottilaistyylinen rakennus valmistui vuonna 1900. Tiilet valmistettiin Idmanin omassa tiilitehtaassa.  Huvilan koristeellinen kuisti, jossa Idmanin perhe nautti kauniista kesäpäivistä, on nykyään hääparien suosima kuvauspaikka. Myös uusrenesanssityylinen Hatanpään kartano on arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema. Kartano sijaitsee hieman etelämpänä ja on valmistunut jo vuonna 1885 . Niin Idmanin huvila kuin Hatanpään kartanokin päätyivät Tampereen kaupungille vuonna 1913. Kartanon vieressä ruusupuistossa loistavat vielä syksyn viimeiset ruusut. Ryhmä- eli jaloruusujen kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Läheisen pergolan ympärillä olevien koristeomenapuiden oksista roikkuvat kypsyvät hedelmät. Syksy tuo kasveihin uusia värien vivahteita. Sorsalammen takana syys- ja japaninhortensiat pysyv...

  Tuusulanjärven rannalla Järvenpäässä kohoaa taiteilija Eero Järnefeltin (1863-1937) ateljeekoti. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen hirsitalo valmistui vuonna 1901. Järnefeltin sukua asuu edelleen talossa, joten siihen voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla touko-syyskuussa. Suviranta on säilynyt ulkoasultaan varsin hyvin varhaisessa muodossaan. Kaksikerroksisen talon keltaisella ja vihreällä maalatulla julkisivulla on erimuotoisia ristikkoikkunoita sekä kuisteja ja parvekkeita. Eero ja Saimi Järnefelt asuivat perheineen talossa vuoteen 1917 saakka. Tämän jälkeen se toimi heidän kesähuvilanaan. Vuosina 1933-1985 sitä asutti heidän tyttärensä taidemaalari Laura Järnefelt. Nykyään Suvirannan omistaa Järvenpään kaupunki. Opastettu kierros kiertää kolme huonetta - ateljeen, salin ja ruokasalin. Ateljee saa valoa isoista ikkunoista. Seinillä on taideteoksia, joista monet kuvaavat Järnefeltien perhettä. Huonekaluista monet ovat Eeron itsensä valmistamia. Opas...

  Tahkovuoren maastossa kiertää erilaisia retkeilyreittejä. Huutavanholman reitin pituus on 4,6 kilometriä. Se nousee lehtojensuojelualueen läpi Tahkovuoren laelle. Reitille pääsee ylittämällä Tahkolahden ponttonisillan. Laskettelurinteiden alta suunnataan rantatietä vasemmalle ohi uimarannan ja parkkialueen. Sen takana seisoo Huutavanholman kyltti. Opasteet ohjaavat etelään johtavalle metsäpolulle. Huutavanholman lehtojensuojelualueella maaston kulumista on pyritty ehkäisemään reitille rakennetuilla lankkupoluilla, portailla ja tasanteilla. Etenkin aluetta halkaisevan puron varressa on rehevää korpi- ja lehtokasvillisuutta. Puron ylittävältä sillalta seurataan Tahkon huipulle ohjaavaa viitoitusta. Tällä osuudella reitti kulkee enemmän luonnon muovaamia metsäpolkuja pitkin, joilla oleviin kiviin ja juurakoihin on hyvä varautua. Rinteen nouseminen palkitaan näköalapaikalta avautuvilla Syvärinjärven saaristomaisemilla. Tahkovuoren päällä tullaan näkötornille. Laskettelurinteiden pääl...