Finlaysonin tehdasalue - elämyksiä ilmaiseksi

 

Finlayson

Tampereen keskustorin pohjoislaidalta löytyy historiallinen Finlaysonin tehdasalue. Skotti James Finlayson perusti vuonna 1820 tekstiilitehtaan Tammerkosken yläjuoksulle. Vuonna 1836 sen ostivat pietarilaiset liikemiehet Carl Nottbeck ja Samuel Rauch, jotka alkoivat laajentaa tehdasta. Jo seuraavana vuonna valmistui Kuusvooninkinen, jossa tehtiin kaikki työvaiheet raakapuuvillan kehruusta valmiiseen lankaan asti.

Kuusvooninkinen on alueen vanhin säilynyt rakennus. Se rakennettiin punatiilistä, mutta viimeisteltiin valkoisella rappauksella. Alueen muut rakennukset ovat valmistuneet pääosin 1800-luvun loppupuolella. Monet niistä on nimetty sen aikaisten tapahtumien innoittamina – Siperia, Seelanti ja Plevna. Finlaysonin tehtaan ansiota ovat Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo, Tampereen kasvu Pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi sekä kansalliskirjailija Väinö Linna.

Kuusvooninkinen


Finlaysonin piippu

   

Siperia

Väinö Linnan aukio

Tekstiilituotanto alueella loppui 1990-luvun alussa. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään erilaisia yrityksiä ja museoita. Kuusvooninkisessa järjestetään pääsymaksuttomia taidenäyttelyitä (kesällä Finlayson Art Area 2024). Finlayson Art Area 2024 aukioloajat

Finlayson Art Area 2024






Väinö Linnan aukiolla sijaitseva Työväenmuseo Werstas kertoo työn ja työväestön historiasta. Se on Suomen laajin pääsymaksuton museo. Esillä on mm. suurin Suomessa käytetty höyrykone alkuperäisellä paikallaan sekä näytteitä tamperelaisen teollisuuden kehittymisestä 200 vuoden aikana. Työväenmuseon aukioloajat

Työväenmuseo Werstas









Lue myös: 




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tampereen tunnetuimmat tornit

Kuva
  Tampereen maisemia voi ihailla kolmesta keskustassa tai sen tuntumassa olevasta tornista. Uusin niistä on hotelli Torni rautatieaseman vieressä. Vuonna 2014 avattu hotelli on 88,5 metriä korkea. Tampereen korkeimman hotellin 25. kerroksesta pääsee katselemaan maisemia maksuttomasti. Aukioloajat Pyynikin näkötorni on valmistunut vuonna 1929. Pyynikinharjun laella luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevan tornin korkeus on 26 metriä. Se on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista. Näköaloista   pääsee nauttimaan  kahden euron pääsymaksulla. Aukioloajat Näsijärven rannalla Särkänniemen huvipuiston alueella on Näsinneulan näkötorni . Teräsbetonista rakennettu torni on avattu vuonna 1971. Tämä Pohjoismaiden korkein näkötorni on 168 metriä korkea. Maisemien katselu on maksullista. Aukioloajat Lue myös: Pyynikki - Mansen humiseva harju
Lue lisää »

Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 1: kirkko ja kirjasto

Kuva
  Lakeuden Risti on vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkko Seinäjoen kaupungin keskustan eteläpuolella. Alvar Aalto voitti sen suunnittelua koskevan arkkitehtikilpailun jo vuonna 1951. Katedraalinmuotoisessa kirkkosalissa on 1 200 istumapaikkaa. Myös sisustus valaisimia, kirkkotekstiilejä ja ehtoollisvälineistöä myöten on Aallon suunnittelemaa. Aukioloajat Alttarin vieressä on pieni kappeli. Lasimaalaus ”Etelä-Pohjanmaan virrat” on niin ikään Alvar Aallon suunnittelema. Kirkon pohjoispuolella seisoo 65 metriä korkea kellotorni. Sinne pääsee hissillä tai kipuamalla 276 askelmaa. Tornin juurella on Aallon suunnittelema ”Elämän lähde” -veistos. Kirkon ja vuonna 1966 valmistuneen seurakuntakeskuksen väliin jää kirkkopiha, joka on suunniteltu niin, että siinä voi järjestää ulkoilmatilaisuuksia. Koulukadun toisella puolella on vuonna 1965 valmistunut Aallon kirjasto. Suojeltu rakennus on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Lainaussali on viuhkamainen ja valoisa. Sen keskellä on lukusali. Aukioloa
Lue lisää »

Tampereen isoilla kirkoilla

Kuva
  Tampereella Hämeenpuiston laidalla sijaitsee Aleksanterin kirkko . Vuonna 1881 valmistunut uusgoottilainen tiilikirkko on nimetty Venäjän keisarin Aleksanteri II:n mukaan. Alttaritaulu on nimeltään ”Vapahtajan kirkastaminen” ja sen on maalannut Aleksandra Såltin. Kirkon ympärillä on Pyynikin kirkkopuisto, joka on entinen hautausmaa.  Tampereen tuomiokirkko löytyy Satakunnankadun varrelta Juhannuskylästä. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava kirkko rakennettiin vuosina 1902-07. Ylösnousemusta kuvaavan alttaritaulun on maalannut Magnus Enckell. Lehterin kaiteita kiertävä ”Köynnöksenkantajat” ja lehterin seinästä löytyvä ”Haavoittunut enkeli” ovat Hugo Simbergin siveltimestä. Kirkon ympärillä on Tuomiokirkonpuisto. Aukioloajat Kalevan kirkko seisoo kukkulalla Liisanpuiston keskellä Teiskontien ja Sammonkadun välissä. Raili ja Reima Pietilän suunnittelema betonikirkko valmistui vuonna 1966 ja edustaa uudempaa kirkkoarkkitehtuuria. Pietilät ovat suu
Lue lisää »

Pyynikki - Mansen humiseva harju

Kuva
  Pyynikki on maailman korkein soraharju. Kaupungin keskustan ja Pispalan välissä oleva harju nousee 85 metriä korkeammalle kuin etelässä välkehtivän Pyhäjärven pinta. Harjun pohjoispuolella siintää Näsijärvi . Maisemia voi ihailla harjun laella olevasta 26 metriä korkeasta näkötornista, jonka alakerrassa on suosittu munkkikahvila.  Pyynikinharjun luonnonsuojelualueella risteilee lenkkipolkuja. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikalle, josta avautuu maisemat Pyhäjärvelle.  Läheltä laskeutuvat yhdet monista Pyynikin portaista. Ne vievät Thermopyleen solaan , joka on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään päin kulkien se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioille. Rosendahlin nurmikenttien kautta mennään venevalkamien ohi kohti Eteläpuistoa. Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampereen luontoaiheisia blogiartikkeleita: Kesäpäivä Viikinsaaressa Hatanpään arbo
Lue lisää »

Hatanpään arboretum - syyssonaatti

Kuva
  Tamperelainen pankinjohtaja Nils Idman rakennutti Hatanpään niemelle huvilan perheensä yksityisasunnoksi. Uusgoottilaistyylinen rakennus valmistui vuonna 1900. Tiilet valmistettiin Idmanin omassa tiilitehtaassa.  Huvilan koristeellinen kuisti, jossa Idmanin perhe nautti kauniista kesäpäivistä, on nykyään hääparien suosima kuvauspaikka. Arkkitehti Sebastian Gripenberg suunnitteli myös 15 vuotta aikaisemmin valmistuneen uusrenesanssityylisen Hatanpään kartanon, joka sijaitsee hieman etelämpänä. Niin Idmanin huvila kuin Hatanpään kartanokin päätyivät Tampereen kaupungille vuonna 1913. Kartanon vieressä ruusupuistossa loistavat vielä syksyn viimeiset ruusut. Ryhmä- eli jaloruusut kukkivat lokakuulle saakka. Läheisen pergolan ympärillä olevien koristeomenapuiden oksat notkuvat kypsistä hedelmistä. Syksy tuo kasveihin erilaisia värien vivahteita. Sorsalammen takana syys- ja japaninhortensiat pysyvät kukassa pitkään. Urbaanipatikoijien muut Hatanpään arboretum -aiheiset blogiartikkelit: Hat
Lue lisää »