urbaanipatikoijat

  Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui elämänsä viimeiset 25 vuotta puutalossa Porvoon Aleksanterinkadulla. Vaimonsa Fredrikan kuoleman jälkeen koti siirtyi valtion omistukseen. Suomen vanhin kotimuseo avattiin yleisölle jo vuonna 1882. Runeberg tunnetaan ”Vänrikki Stoolin tarinoista”, jonka ensimmäisen runon sanoihin sävellettiin ”Maamme”-laulu. Hän toimi myös opettajana ja toimittajana. Vaimo Fredrika oli yksi merkittävimmistä suomalaisista naiskirjailijoista. Pariskunta asui taloa yhdessä kuuden poikalapsen sekä palvelusväen kanssa. Museossa on esillä huonekaluja, käyttöesineitä sekä taideteoksia. Salin seinillä on alkuperäiset tapetit. Kasvit ovat Fredrikan kasvattamien huonekasvien jälkeläisiä. Sininen kamari toimi vierashuoneena. Vitriinissä on Runebergin henkilökohtaisia käyttöesineitä. Hänen kerrotaan käyttäneen samoja silmälaseja yli 50 vuotta. Lasten muutettua pois kotoa tultiin toimeen pienemmällä keittiöllä. Siellä Fredrika valmisti makeannälkää pot...

  Porvoon vanhankaupungin keskustassa on 1700-luvulta säilyneitä rakennuksia. Raatihuoneentorin laidalla sijaitseva kaksikerroksinen tiilestä muurattu rakennus valmistui vuonna 1764 ja sen puinen kellotorni vuonna 1771. Rakennus on Suomen vanhin raatihuone.   Raatihuoneella pidettiin vuoden 1809 valtiopäivien istuntoja. Rakennuksen erikoisuus on lattioiden vinous, johon on aikojen saatossa sopeuduttu.  Raatihuone on toiminut museona vuodesta 1896 lähtien. Se esittelee rakennuksen ja paikallista historiaa sekä Porvoossa toimineita kultakauden taiteilijoita, muiden muassa Albert Edefelt ja Ville Vallgren. Vanhan raatihuoneen aukioloajat ja pääsymaksut . Raatihuoneentorin laidalla on myös vuonna 1763 valmistunut Holmin talo . Sen toinen kerros on sisustettu 1700-luvun varakkaan porvoolaisen kauppiaan kodiksi. Talossa asui kauppias Johan Holm perheineen, jonka elämään ja arkeen museossa voi tutustua.  Holmin talon aukioloajat ja pääsymaksut . Vähän matkan päässä Raatihuo...

  Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Kaupunkioikeudet se sai noin vuonna 1380. 1500-luvun aikana kaupunki tosin lakkautettiin kahdesti ja porvarit määrättiin muuttamaan viidenkymmenen kilometrin päähän Helsinkiin. Vuonna 1602 Porvoo sai lopulliset kaupunkioikeudet. Nykyään siellä asuu yli 50 000 ihmistä. Vanhan kaupungin keskiaikaisuus näkyy sen sokkeloisissa kujissa ja värikkäissä puutaloissa, jotka ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Mukulakivisten kujien varsilta löytyy nykyään käsityöläisten työpajoja, putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Nimensä Porvoo on saanut Iso Linnamäellä sijainneesta puulinnoituksesta (ruotsiksi Borgå). Sen rakentaminen saattaa liittyä Ruotsin vallan laajentumiseen 1200-luvulla. Nykyään puistona toimivalla mäellä risteilee polkujen verkosto. Kävelysillat kulkevat muinaisten vallihautojen yli.  Mäntyjen lomasta voi katsella näkymiä vanhaan kaupunkiin ja Porvoonjoelle. Niitä on ikuistanut myös Albert Edelfelt maalauksissaan. Iso Linnamäen eteläpu...