urbaanipatikoijat

Corpus Cristi on roomalaiskatoliseen uskontoon liittyvä juhla, jota vietetään 60 päivää pääsiäisen jälkeen.  La Orotava järjestää juhlan kunniaksi "mattopäivän" Dia de las Alfombras. Tänä vuonna sitä juhlitaan 8.6.   Plaza de Ayuntamiento -aukiolle ja sitä ympäröiville kaduille rakennetaan kukkien terälehdistä ja vulkaanisesta hiekasta taidokkaita värikkäitä ”mattoja”, jotka ovat mallien avulla valmistettuja, usein uskonnollisaiheisia taideteoksia. Perinne on jatkunut vuodesta 1847 lähtien. Muina aikoina kukkamattojen tekoon pääsee tutustumaan Museo de las Alfombras -museossa (Calle San Francisco 5) kolmen euron pääsymaksulla. Lisää kukkaloistoa voi ihailla La Hijuela del Botánico -puutarhassa . Sinne johtaa Calle Hermano Apolinar -katu. Vuonna 1788 perustettuun pienehköön, mutta ilmaiseen puistoon mahtuu yli 3 000 kasvia. Mukana on myös harvinaisia kuten Kanarian lohikäärmepuu. Lyhyttä kujaa myöten eteenpäin jatkaen osuu Jardines Victoria -puutarhaan . Rinteessä on seitsemä

  Tampereen keskustasta kolme kilometriä etelään Pyhäjärven rannalla sijaitsee vuodenaikojen mukaan elävä puistojen alue. Hatanpään niemellä Hatanpään kartanon vieressä on kartanopuisto, siitä etelään ovat ruusutarha ja arboretum. Puistot ovat aina avoinna ja maksuttomasti vierailtavissa. Keväällä puut ja pensaat aloittavat kukintansa. 1700-luvulla perustetussa kartanopuistossa tuoksuvat syreenit, koristeomenapuut ja angervot. Syreenien rajaamat käytävät johtavat ohi vielä virkoamistaan odottavan ruusutarhan. Pergolan ympärillä kukkivat koristeomenapuut. Vihertävien nurmikenttien taustalla välkehtivät Pyhäjärven sinisinä heijastuvat vedet.  Kumpuilevassa maastossa on luontevat kasvupaikat erilaisia olosuhteita vaativille kasveille. Pääosin kasvit ovat Tampereen alueella ja ympäristössä viihtyviä. Huvimajan tuntumassa kukkii ruusuherukka. Puron ylittävän sillan takana on kivikkopuutarha, jossa on monenlaisia perennoja sekä lehti- ja havupensaita. Polun toisella puolella, metsikön laidas

  Réthymnonin vanhakaupunki on rakennettu Kreetan pohjoisrannalle mereen pistävälle niemelle. Hanian ja Iraklionin välissä sijaitsevassa kaupungissa on 55 000 asukasta. Kaupunkikuvaa hallitsee kukkulalle rakennettu Fortezza-linnoitus . Venetsialaiset rakensivat sen 1500-luvun lopulla merirosvojen tuhottua edellisen linnoituksen. Osmanien valtakaudella linnoituksen muurien sisälle lisättiin rakennuksia, mm. moskeija. Alueella on myös kaksi pientä ortodoksikappelia. Linnoitukselta itään on pieni venetsialainen satama . Sen suulla vartioi 28 metrin korkuinen majakka. Sekin on alun perin venetsialaisten rakentama, mutta saanut nykyisen muotonsa osmanien toimesta 1900-luvun alussa. Satama-alueen itäpuolelta alkaa uimareiden ja auringonpalvojien suosima alue. Rantojen ketjua jatkuu 12 kilometriä, Skaletaan saakka. Lue myös: Hanian vanhakaupunki - venetsialaista viehätystä Hania - paahteisen päivän iloja