urbaanipatikoijat

  Tuusulanjärven rannalla Järvenpäässä kohoaa taiteilija Eero Järnefeltin (1863-1937) ateljeekoti. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema jugend-tyylinen hirsitalo valmistui vuonna 1901. Järnefeltin sukua asuu edelleen talossa, joten siihen voi tutustua vain opastetuilla kierroksilla touko-syyskuussa. Suviranta on säilynyt ulkoasultaan varsin hyvin varhaisessa muodossaan. Kaksikerroksisen talon keltaisella ja vihreällä maalatulla julkisivulla on erimuotoisia ristikkoikkunoita sekä kuisteja ja parvekkeita. Eero ja Saimi Järnefelt asuivat perheineen talossa vuoteen 1917 saakka. Tämän jälkeen se toimi heidän kesähuvilanaan. Vuosina 1933-1985 sitä asutti heidän tyttärensä taidemaalari Laura Järnefelt. Nykyään Suvirannan omistaa Järvenpään kaupunki. Opastettu kierros kiertää kolme huonetta - ateljeen, salin ja ruokasalin. Ateljee saa valoa isoista ikkunoista. Seinillä on taideteoksia, joista monet kuvaavat Järnefeltien perhettä. Huonekaluista monet ovat Eeron itsensä valmistamia. Opas...

  Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957)  rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla. Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli. Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhu...

  Kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg (1804-1877) asui elämänsä viimeiset 25 vuotta puutalossa Porvoon Aleksanterinkadulla. Vaimonsa Fredrikan kuoleman jälkeen koti siirtyi valtion omistukseen. Suomen vanhin kotimuseo avattiin yleisölle jo vuonna 1882. Runeberg tunnetaan ”Vänrikki Stoolin tarinoista”, jonka ensimmäisen runon sanoihin sävellettiin ”Maamme”-laulu. Hän toimi myös opettajana ja toimittajana. Vaimo Fredrika oli yksi merkittävimmistä suomalaisista naiskirjailijoista. Pariskunta asui taloa yhdessä kuuden poikalapsen sekä palvelusväen kanssa. Museossa on esillä huonekaluja, käyttöesineitä sekä taideteoksia. Salin seinillä on alkuperäiset tapetit. Kasvit ovat Fredrikan kasvattamien huonekasvien jälkeläisiä. Sininen kamari toimi vierashuoneena. Vitriinissä on Runebergin henkilökohtaisia käyttöesineitä. Hänen kerrotaan käyttäneen samoja silmälaseja yli 50 vuotta. Lasten muutettua pois kotoa tultiin toimeen pienemmällä keittiöllä. Siellä Fredrika valmisti makeannälkää pot...