urbaanipatikoijat

  Hämeen linnan vieressä sijaitsee entinen lääninvankila, jossa toimii nykyään Suomen suurin vankilamuseo Vankila. Se esittelee vankeinhoidon ja vankilaelämän historiaa.  Vuonna 1871 valmistunut vankila oli ensimmäinen Suomessa, jossa vangit sijoitettiin selleihin. Vankilan esikuvana ovat toimineet amerikkalaisvankilat, joissa sellit sijaitsivat pitkän keskikäytävän molemmin puolin. Vankila oli toiminnassa vuoteen 1993 saakka. Osassa sellejä on erikoisnäyttelyitä, joissa esitellään eri aikakausien sellien sisustusta. Äänisellissä voi kuunnella vankien ja vartijoiden tarinoita vankilan elämästä. Vankien vastaanottotilat, vartijahuone ja sairaanhoitajan huone ovat alkuperäisessä asussaan. Pohjakerroksessa, ”maakerrassa”, on esillä vankien vaatetusta ja vartijoiden virkapukuja sekä vankilan esineistöä. Sieltä löytyvät myös pesutilat ja yösellit. Useamman hengen matkaselleissä vangit viettivät ensimmäisen ja viimeisen vankilayönsä. Vankilan pääsymaksut ja aukioloajat . Lue myös: A...

  Kaksi kotimuseota Hämeenlinnan keskustassa esittelevät porvariston asumista 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Toisessa on asunut lehtori Palander perheineen, toinen on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti. Lehtori Edward Wilhelm Palander perheineen asui Hämeenlinnassa Linnakadun ja Lukiokadun kulmassa vuosina 1884-1904. Pitkäaikaisimman asukkinsa mukaan nimetyssä rakennuksessa toimii kotimuseo, joka esittelee elämistä noina aikoina.  Palanderin talo on rakennettu vuonna 1861. Siinä on asuttu vuoteen 1968 saakka, museo aloitti seuraavana vuonna. Parin korttelin päässä Hallituskadulla on Sibeliuksen syntymäkoti. Rakennus on kunnostettu säveltäjän varhaislapsuuden aikaiseen asuun. Museo esittelee vuonna 1865 syntyneen Jean Sibeliuksen lapsuutta ja nuoruusvuosia. Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin pääsymaksut ja aukioloajat . Muita samantyyppisiä Urbaanipatikoijien julkaisemia blogiartikkeleita: Hienostoelämää entisaikojen Turussa Kesäinen kierros Von Nottbeckien asuin...

  Aulangon puistometsä sisältää monenlaista nähtävää. Englantilaiseen tyyliin luotu puisto on rakennettu vuosina 1883-1938. Alue sijaitsee kolmisen kilometriä Hämeenlinnan keskustasta pohjoiseen.  Aulangontien varressa lähellä kylpylä-hotellia on vuonna 1887 valmistunut Graniittilinna . Se kuten muutkin puiston rakennelmat on rakennuttanut asetehtailija Hugo Strandertskjöld.  Edempänä idässä on kaksi soiden paikoille lapioin kaivettua tekolampea. Joutsenlammen ympäri kiertää kilometrin mittainen polku, jonka varrella on erilaisia puita ja pensaita. Aulangonvuoren huipulla kohoaa 33-metrinen graniittinen näkötorni . Se on valmistunut vuonna 1907. Maksuton torni on auki toukokuun alkupuolelta lokakuun loppuun klo 8-20. Tornin huipulle voi kavuta rappuja pitkin ihastelemaan järvenselkien pilkkomaa metsäistä kansallismaisemaa. Tornin alapuolella olevan näköalaterassin viereltä laskeutuvat kiviportaat jyhkeän kallion laitaa alas Karhuluolalle . Luolan suulla on Robert Stigell...