urbaanipatikoijat

  Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta. Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä. Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle . Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko , erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan. Huvivenesatam

  Helsingin Vanhankaupunginkosken suvannon itäpuolelta Pornaistenniemestä alkaa lankkupolku, joka johtaa Lammassaareen ja Kuusiluotoon. Ne ovat virkistyskäyttöön tarkoitettuja, kaupungin omistamia pieniä saaria. Alussa reitti kulkee Pornaistenniemen tervaleppälehdon läpi. Luonnonsuojelualue jatkuu järviruokojen valtaamalle Vanhankaupunginlahdelle. Lankkupolun varteen on rakennettu korotettuja katselutasanteita , joilta voi seurata kansainvälisestikin merkittävän lintukosteikon elämää. Lammassaaressa on lintulava ja lintutorni . Saaren keskiosassa on myös satakunta lomamökkiä, mutta opasteet ohjaavat kulkijaa oikeille reiteille. Lintutornin luota lähtee lankkupolku vesirajassa nököttävälle piilokojulle . Lammassaari on nimestään huolimatta lampaaton. Kuusiluotoon pääsee hieman kapeampaa lankkupolkua pitkin. Saaren keskellä olevilla kallioilla saattaa törmätä lammaslaumaan. Kuusiluodolla kasvaa myös yksi kuusi. Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Helsinki-aiheisia blogiartikkeleita:

  Helsingin kantakaupungin länsilaidalla sijaitsee Seurasaaren ulkomuseo. Se perustettiin vuonna 1909. Tarkoituksena on eri maakunnista siirrettyjen rakennusten avulla esitellä perinteistä suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria. Ensimmäiseksi saarelle siirrettiin Niemelän torpan 13 rakennusta Konginkankaalta. Torpan vanhin osa on savusauna vuodelta 1770. Ulkomuseon vanhin rakennus on Sauvosta siirretty Karunan kirkko . Sen on rakennuttanut vapaaherra Arvid Horn vuosina 1685-1686 omaksi kappelikirkokseen. Länsisuomalaista säätyläiselämää edustaa niin ikään sauvolainen Kahiluodon kartano . Pohjalaisia vooninkeja löytyy Kurssin ja Ivarsin taloista . Ivars toimi kestikievarina, jonka yläkerran vihreässä kamarissa keisari Aleksanteri I yöpyi vuonna 1819. Pertinotsan talo on peräisin Raja-Karjalan ortodoksialueelta. Ihmisten ja eläinten asumukset olivat saman talon eri päädyissä. Itäistä kulttuuria edustavat myös Selkämä Pieksämäeltä ja Hallan talo Hyrynsalmelta. Seurasaari on kaupun