Naantalin vanhakaupunki - birgittoja ja porvareita

 

Naantalin kaupungin maamerkki on venesataman vieressä seisova harmaakivikirkko. Se rakennettiin 1400-luvun lopulla Birgittalaisluostarin kirkoksi. Nykyään luostarin rakennuksista ei muita olekaan jäljellä. Naantalin kirkko on Suomen toiseksi suurin keskiaikainen kirkko.

Naantalin kirkko






Naantalin museo sijaitsee Itsenäisyydenpuiston vieressä kahdessa puutalorakennuksessa, joiden nimet ovat Hiilola ja Humppi. Hiilola esittelee porvariston elämää 1800-luvulla. Pihapuutarhan kautta pääsee myös Sau-Kallion talolle, joka kuvaa käsityöläisten elinoloja.

Naantalin museo, Hiitola





Humpissa voi tutustua Naantalin varhaisempiin aikoihin. Birgittalaisluostarin pienoismalli kertoo nunnien oloista keskiajalla. Vaihtuvat näyttelyt esittelevät Naantalin historiaa erilaisista näkökulmista.

Naantalin museo, Humppi






Naantalin museon aukioloajat ja pääsymaksut
Naantalin kirkon aukioloajat


Julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.

- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivisaari - kaunista luontoa ja arkkitehtuuria

Kuva
  Kivisaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa 13 kilometrin päässä keskustasta. Saari on avattu matkailukäyttöön vuonna 2024. Aikaisemmin siellä järjestettiin Helsingin seurakuntien rippikoululeirejä. Saaren päärakennus on jugendtyylinen Merilinna. Sen rakennutti sota-ajan kahvi- ja viljakaupoilla vaurastunut liikemies K.E. Kontro vuonna 1918. Piirustukset laati arkkitehti Eliel Saarinen. Suojeltu rakennus palvelee nyt ravintolana ja hotellina . Kontro oli kotoisin Laatokan Karjalasta. Merilinnan sisätiloissa näkyykin kansallisromanttisen karelianismin vaikutteita.  Kivisaaressa on muitakin majoituskäytössä olevia rakennuksia. Rannalla on myös sauna sekä pieni kappeli. Saaren polkuja pitkin voi kierrellä katselemassa jääkauden kuljettamia siirtolohkareita tai sammaleen pinnoittamia kiviröykkiöitä. Kivisaareen itäpuolella on neljän luodon kokoinen luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu linnuston takia elokuun puoleen väliin saakka. Kävelysilta johtaa viereiseen Karhus...
Lue lisää »

Hatanpään arboretum - "jussin" aikaan

Kuva
  Kolme kilometriä Tampereen keskustasta etelään sijaitsee Hatanpään kartanopuisto. Pyhäjärven rantaan ulottuvassa puistossa on kotimaisia lehtipuita - koivua, vaahteraa ja lehmusta. Havupuita edustavat kuusi, siperianpihta ja siperiansembra. Pääosin puut on istutettu 1800-luvulla.  Puiston käytävät on nimetty Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Paitsi Kuninkaankuja, jossa kuningas Kustaa III käyskenteli vieraillessaan Hatanpään kartanossa vuonna 1775. Arboretumin pensasruusut kukkivat kartanon eteläpuolella olevassa ruusutarhassa. Rinteessä kasvavien pensasruusulajikkeiden kukinnat ajoittuvat juhannuksen aikoihin. Ruusupensailta edelleen etelämmäksi ja puusiltojen takana metsikön laidassa kukkivat yhtäaikaa värikkäät atsaleat ja vaaleat alppiruusut. Monien lajikkeiden värikirjo on parhaimmillaan keskisuven kynnyksellä. Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä . - Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Sein...
Lue lisää »

Vanhan Porvoon kansallismaisemissa

Kuva
  Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Kaupunkioikeudet se sai noin vuonna 1380. 1500-luvun aikana kaupunki tosin lakkautettiin kahdesti ja porvarit määrättiin muuttamaan viidenkymmenen kilometrin päähän Helsinkiin. Vuonna 1602 Porvoo sai lopulliset kaupunkioikeudet. Nykyään siellä asuu yli 50 000 ihmistä. Vanhan kaupungin keskiaikaisuus näkyy sen sokkeloisissa kujissa ja värikkäissä puutaloissa, jotka ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Mukulakivisten kujien varsilta löytyy nykyään käsityöläisten työpajoja, putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Nimensä Porvoo on saanut Iso Linnamäellä sijainneesta puulinnoituksesta (ruotsiksi Borgå). Sen rakentaminen saattaa liittyä Ruotsin vallan laajentumiseen 1200-luvulla. Nykyään puistona toimivalla mäellä risteilee polkujen verkosto. Kävelysillat kulkevat muinaisten vallihautojen yli.  Mäntyjen lomasta voi katsella näkymiä vanhaan kaupunkiin ja Porvoonjoelle. Niitä on ikuistanut myös Albert Edelfelt maalauksissaan. Iso Linnamäen eteläpu...
Lue lisää »

Kaisaniemen ulkopuutarha - silmäniloa ja sielunrauhaa

Kuva
  Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin rautatieaseman itäpuolella Kansallisteatterin takana. Ulkopuutarhassa on 2 800 kasvia eri puolilta maapalloa. Puutarha kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikköön, joka ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa.  Sisäänkäynti on Eläintarhanlahden puolelta Kaisaniemenranta-kadulta. Tulijan ottavat vastaan pensasruusuryhmät ja jasmiket. Puutarha on perustettu jo vuonna 1829. Ulkopuutarha on auki ympäri vuoden. Siellä kukoistavat monenlaiset puut ja pensaat, muun muassa lumipalloheidet. Vesialtaiden ympärille on ryhmitelty erilaisia kasvilajeja. Niiden lomassa voi käyskennellä samalla rauhoittuen kaupungin hälyltä ja vilskeeltä. Kivisen kasvimuseorakennuksen länsirinteellä on kivikkopuutarha paahteessa viihtyville kasveille. Se on perustettu vuonna 1884. Rakennuksen takaa löytyvät jäkälä- ja sammalpuistot. Puulajeja on sijoitettu puistoalueen reunoille. Koilliskulmassa, kivimuseon takana on kukkivien pensai...
Lue lisää »

Aleksis Kivi ja J.H. Erkko - suurmiesten asumuksilla

Kuva
  Kansalliskirjailija Aleksis Kivi kuoli Tuusulan Rantatien varrella sijaitsevassa torpassa vuoden 1872 viimeisenä päivänä. Romaani ”Seitsemän veljestä” oli julkaistu kaksi vuotta aiemmin. Se sai aikalaisilta kuitenkin murskaavaa kritiikkiä, joka osaltaan syöksi kirjailijan ”krooniseen melankoliaan”. Mielisairaalasta Kivi kotiutettiin veljensä Albertin kaksihuoneiseen maalaamattomilla laudoilla vuorattuun hirsimökkiin. Aleksis Kivi asui mökissä vajaan vuoden yhdessä veljensä, kälynsä ja heidän kolmen lapsen kanssa. Kotimuseona toimivassa mökissä on esillä päivittäisissä askareissa tarvittuja esineitä sekä Albertin räätälintyössä käyttämiä välineitä. Kiven omaisuutta mökissä on vain kävelykeppi ja musta ylioppilaslakki. Sairasvuode sijaitsi peräkamarissa. Kivi oli kuollessaan 38-vuotias. Kotimuseon perustamista Kiven kuolinmökkiin ehdotti ensimmäisenä runoilija J. H. Erkko. Museotoiminta alkoi vuonna 1908. Aleksis Kiven kuolinmökin aukioloajat . Suomalaisuusaatteen kannatt...
Lue lisää »