Genevenjärveä risteillen

 

Genevenjärvi

Kuunsirpin muotoisen Genevenjärven rannoilla on monta mielenkiintoista kaupunkia, joihin pääsee laivareittejä pitkin. Järven päät ja pohjoisranta kuuluvat Sveitsille, eteläranta Ranskalle. Pinta-alaltaan Genevenjärvi on Keski-Euroopan toiseksi suurin.

Järven pohjoisrannalla oleva 140 00 asukkaan Lausanne on kuuluisa olympiamuseostaan, Musée Olympique. Urheilusaavutusten lisäksi nähtävänä on runsaasti kisoihin liittyvää esineistöä. Museon takapihan patsaspuistossa on ainoa Suomen rajojen ulkopuolelle pystytetty Paavo Nurmen juoksijapatsas.

Lausanne

Musée Olympique




Lausannea vastapäätä Ranskan puoleisella etelärannalla on Évian-les-Bains. Pieni 10 000 asukkaan kaupunki tunnetaan juomavedestään, jota pullotetaan paikallisista lähteistä.

Évian-les-Bains


Vesiliikenne on vilkasta Genevenjärvellä. Vetten päällä pääsee risteilemään paikkakunnalta toiselle. Rantatöyräilläkin riittää nähtävää, esimerkiksi 1200-luvulla aivan vedenrajaan rakennetun Chillonin linna.




Chillion

Montreaux on 26 000 asukkaan kaupunki Genevenjärven itäpäässä. Kaupungin leppeä ilmasto mahdollistaa sen, että rantapromenadia reunustaa subtrooppinen kasvillisuus. 

Montreaux




Suotuisa ilmasto lienee houkutellut myös marsalkka Mannerheimin ja Queen-yhtyeen keulakuvan Freddie Mercuryn asumaan paikkakunnalle. Molemmille on kaupungissa muistomerkkinsä.

Mannerheim

Freddie Mercury


Lue myös:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mental Museum Lapinlahden sairaalassa

Kuva
  Lapinlahden sairaala sijaitsee puiston keskellä lähellä Hietaniemen hautausmaata. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Se otettiin käyttöön vuonna 1841 ja toimi vuoteen 2008 saakka.  Nykyään sairaalan tiloissa on kahvila, taidenäyttelyitä ja Mental Museum sekä eri alojen vuokralaisia. Taidenäyttely ja museo löytyvät eteläsiiven ensimmäisen kerroksen käytävältä, Osasto 5:n oven takaa. Mental Museum on käytävän perällä. Infotaulut kertovat Lapinlahden sairaalan historiasta, mielenterveyden hoitomenetelmien kehittymisestä sekä Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toiminnasta. Esillä on vanhaa sairaalaesineistöä ja valokuvia. Sairaalan tunnetuin potilas oli kansalliskirjailija Aleksis Kivi, jota hoidettiin ”veren vähyyden, juopottelun ja loukatun kirjailijakunnian” takia. Kivi oli potilaana yhdeksän kuukautta vuosina 1871-1872. Potilashuone on toisessa kerroksessa pitkän käytävän päässä. Puiston ja puutarhan hoitaminen on edist...
Lue lisää »

Lönkan linna - jugendia ja kansallisromantiikkaa Helsingin ytimessä

Kuva
  Yksi Helsingin tunnetuimmista jugend-rakennuksista sijaitsee Lönnrotinkadulla. Teknillisen yliopiston oppilaskunta rakennutti talon omaan käyttöönsä vuonna 1903. Sen suunnitelleet arkkitehdit Karl Lindahl ja Walter Thomé antoivat kansallisromanttiselle rakennukselle Kalevalaisen nimen Sampo. Graniittiset seinät torneineen ja parvekkeineen luovat linnamaisen vaikutelman. Vanhana Polinakin tunnetussa talossa toimii nykyisin Home Hotel Jugend .  Jugend-tyylinen koristelu näkyy etenkin hotellin aulan oleskelutiloissa. Luontoaiheita on käytetty niin holvikatoissa kuin seinäfriiseissäkin. Eteisaulaa koristaa myös vuolukivinen kulmareliefi. Aulan vieressä olevassa kirjastohuoneessa voi istahtaa jyhkeän kaari-ikkunan tai takan ääreen.  Aulasta lähtevät portaat johtavat alakerran ravintolatiloihin.  Aulasta yläkertaan johtavat portaat vievät jugend-saliin ja kokoustiloihin.  Avaran jugend-salin erikoisuutena ovat monumentaalliset puupylväät. Salia koristavat kansallisr...
Lue lisää »

Tahkon Tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle

Kuva
  Tahkon rinnemaastossa kulkeva Tähtikierros kytkee yhteen Huutavanholman lehdon, Mäkiaution rotkon sekä mäen laelta avautuvat maisemat. Reitin kokonaispituus on 6,3 kilometriä. Se on kokonaisuudessaan kuljettavissa vain laskettelukauden ulkopuolella. Ponttonisillan kohdalta laskettelurinteiden alta alkavan reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Myötäpäivään kiertäen nousu 201 metriä Syvärinjärven pinnasta ylempänä olevalle Tahkovuoren huipulle tapahtuu loivemmin. Huutavanlehtoon suuntaavan polun pää löytyy Tahkolahden uimarannan ja sen vieressä olevan parkkipaikan takaa. Tahkon kyläyhdistys on kohentanut Tahkon Tähtikierroksen reittiä rakentamalla lankkupolkuja, kävelysiltoja ja rappusia. Reitti kulkee aluksi Huutavanholman lehtojensuojelualueen läpi. Muista Tahkon reiteistä poiketen Tähtikierrosta ei ole merkitty maastossa. Huutavanholmasta on suunnattava kohti Tahkon huippua. Järvimaisemaa pääsee ihastelemaan sekä reitille rakennetulta näköalapaikalta että mäen pä...
Lue lisää »

Finlandia-talo ja Finlandia-näyttely

Kuva
  Finlandia-talo Töölönlahden rannalla Helsingissä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kongressisiipi neljä vuotta myöhemmin. Aallon laatiman suunnitelman mukaan Helsingin keskustaan piti valmistua kulttuurirakennusten ketju. Niistä vain Finlandia-talo toteutui. Kongressi- ja tapahtumakeskuksena toimiva Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty valkoista Carraran marmoria ja mustaa graniittia. Talon sisätiloissa on Aallolle tyypillisiä epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Innoituksen lähteenä on ollut entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuuri. Myös portaikoissa ja lämpiöissä on käytetty valkoista marmoria. Finlandia-talon Aalto on suunnitellut on kokonaistaideteokseksi lamppuja ja kalusteita myöten. Päärakennukseen tutustuminen on nykyään mahdollista muillekin kuin tapahtumiin osallistujille. Yleisten tilojen lisäksi talon ravintolat ja design -ka...
Lue lisää »

Oslon raatihuone - seinät täynnä taidetta

Kuva
  Punatiilisen Oslon raatihuoneen tunnistaa kahdesta yli 60-metrisestä tornista. Funktionalistinen rakennus valmistui vuonna 1950 ja toimii edelleen kaupungin hallinnon toimipaikkana. Oslonvuonolle avautuvan satama-aukion laidalla sijaitseva raatihuone on yksi Oslon tunnetuimmista maamerkeistä. Raatihuoneen torilla (Rådhusplassen) on kolme suihkulähdettä. Aukion patsaissa kuvataan naisia ja lapsia. Myös raatihuoneen ulkoseinillä on useita veistoksia ja reliefejä. Itäisen tornin kello soittaa vartin välein seitsemästä puoleen yöhön. Raatihuoneen pääsalissa on Norjan ja Oslon historiaa kuvaavia seinämaalauksia. Keskeisinä teemoina ovat maailmansotien välinen sekä miehityksen aika. Sali tunnetaan siitä, että siellä jaetaan vuosittain Nobelin rauhanpalkinto. Toiseen kerrokseen pääsee pääsalin oikealla sivulla olevia portaita. Kerroksen voi kiertää ympäri siirtymällä huoneesta toiseen. Edustavimmat huoneet ovat etelä- ja itäsivuilla. Toisen kerroksen huoneista löytyy lisää freskoja. Nii...
Lue lisää »