Tampereen tunnetuimmat tornit

 

Tampereen maisemia voi ihailla kolmesta keskustassa tai sen tuntumassa olevasta tornista. Uusin niistä on hotelli Torni rautatieaseman vieressä. Vuonna 2014 avattu hotelli on 88,5 metriä korkea. Tampereen korkeimman hotellin 25. kerroksesta pääsee katselemaan maisemia maksuttomasti. Aukioloajat


Moro Sky Bar

Ratina


Tampereen tuomiokirkko



Pyynikin näkötorni on valmistunut vuonna 1929. Pyynikinharjun laella luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevan tornin korkeus on 26 metriä. Se on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista. Näköaloista  pääsee nauttimaan kahden euron pääsymaksulla. Aukioloajat

Pyynikin näkötorni

Pyynikin munkkikahvila





Näsijärven rannalla Särkänniemen huvipuiston alueella on Näsinneulan näkötorni. Teräsbetonista rakennettu torni on avattu vuonna 1971. Tämä Pohjoismaiden korkein näkötorni on 168 metriä korkea. Maisemien katselu on maksullista. Aukioloajat

Näsinneula



Särkänniemi




Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.

- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivisaari - kaunista luontoa ja arkkitehtuuria

Kuva
  Kivisaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa 13 kilometrin päässä keskustasta. Saari on avattu matkailukäyttöön vuonna 2024. Aikaisemmin siellä järjestettiin Helsingin seurakuntien rippikoululeirejä. Saaren päärakennus on jugendtyylinen Merilinna. Sen rakennutti sota-ajan kahvi- ja viljakaupoilla vaurastunut liikemies K.E. Kontro vuonna 1918. Piirustukset laati arkkitehti Eliel Saarinen. Suojeltu rakennus palvelee nyt ravintolana ja hotellina . Kontro oli kotoisin Laatokan Karjalasta. Merilinnan sisätiloissa näkyykin kansallisromanttisen karelianismin vaikutteita.  Kivisaaressa on muitakin majoituskäytössä olevia rakennuksia. Rannalla on myös sauna sekä pieni kappeli. Saaren polkuja pitkin voi kierrellä katselemassa jääkauden kuljettamia siirtolohkareita tai sammaleen pinnoittamia kiviröykkiöitä. Kivisaareen itäpuolella on neljän luodon kokoinen luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu linnuston takia elokuun puoleen väliin saakka. Kävelysilta johtaa viereiseen Karhus...
Lue lisää »

Hatanpään arboretum - "jussin" aikaan

Kuva
  Kolme kilometriä Tampereen keskustasta etelään sijaitsee Hatanpään kartanopuisto. Pyhäjärven rantaan ulottuvassa puistossa on kotimaisia lehtipuita - koivua, vaahteraa ja lehmusta. Havupuita edustavat kuusi, siperianpihta ja siperiansembra. Pääosin puut on istutettu 1800-luvulla.  Puiston käytävät on nimetty Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Paitsi Kuninkaankuja, jossa kuningas Kustaa III käyskenteli vieraillessaan Hatanpään kartanossa vuonna 1775. Arboretumin pensasruusut kukkivat kartanon eteläpuolella olevassa ruusutarhassa. Rinteessä kasvavien pensasruusulajikkeiden kukinnat ajoittuvat juhannuksen aikoihin. Ruusupensailta edelleen etelämmäksi ja puusiltojen takana metsikön laidassa kukkivat yhtäaikaa värikkäät atsaleat ja vaaleat alppiruusut. Monien lajikkeiden värikirjo on parhaimmillaan keskisuven kynnyksellä. Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä . - Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Sein...
Lue lisää »

Vallisaari - luonnonystävän unelma

Kuva
  Vallisaari sijaitsee Helsingin edustalla Suomenlinnan vieressä. Vuonna 2016 virkistystä ja luontomatkailua varten avattuun saareen kulkee lautta Kauppatorilta. Tänä kesänä matkailijat pääsevät ihastelemaan luonnon lisäksi Helsinki Biennaalin taideteoksia. Vallisaaressa on useita lampia. Keskiajalla merenkulkijat ovat hakeneet niistä juomavettä. Saarta myöhemmin asuttaneet ovat käyttäneet niitä uimiseen ja pesemiseen. Saari on monimuotoinen luontokohde niittyineen ja lehtoineen. Siellä asuu monta harvinaista ja jopa uhanalaista lajia. Kustaanmiekan 81 metriä leveä salmi erottaa Vallisaaren Suomenlinnasta. Maisemia voi ihailla Pohjalan Gibraltarina tunnetusta näköalapaikasta tai läheisiltä mereen viettäviltä kallioilta. Vallisaari on ollut puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Ensimmäiset suojavallit Vallisaareen on pystytetty jo vuonna 1554. 1800-luvun puolivälissä rakennettiin pattereita, joista suurin on Aleksanterinpatteri. Sen päältä avautuvat näkymät merelle ja Helsi...
Lue lisää »

Kaisaniemen ulkopuutarha - silmäniloa ja sielunrauhaa

Kuva
  Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin rautatieaseman itäpuolella Kansallisteatterin takana. Ulkopuutarhassa on 2 800 kasvia eri puolilta maapalloa. Puutarha kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikköön, joka ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa.  Sisäänkäynti on Eläintarhanlahden puolelta Kaisaniemenranta-kadulta. Tulijan ottavat vastaan pensasruusuryhmät ja jasmiket. Puutarha on perustettu jo vuonna 1829. Ulkopuutarha on auki ympäri vuoden. Siellä kukoistavat monenlaiset puut ja pensaat, muun muassa lumipalloheidet. Vesialtaiden ympärille on ryhmitelty erilaisia kasvilajeja. Niiden lomassa voi käyskennellä samalla rauhoittuen kaupungin hälyltä ja vilskeeltä. Kivisen kasvimuseorakennuksen länsirinteellä on kivikkopuutarha paahteessa viihtyville kasveille. Se on perustettu vuonna 1884. Rakennuksen takaa löytyvät jäkälä- ja sammalpuistot. Puulajeja on sijoitettu puistoalueen reunoille. Koilliskulmassa, kivimuseon takana on kukkivien pensai...
Lue lisää »

Olympiastadion ja TAHTO-urheilumuseo

Kuva
  Helsingin Töölössä sijaitseva Olympiastadion valmistui vuonna 1938. Olympialaiset oli määrä järjestää  Helsingissä vuonna 1940, mutta sotien takia ne siirtyivät pidettäväksi vasta vuonna 1952. Nykyään stadion toimii yleisurheilukisojen ja konserttien pitopaikkana sekä Suomen jalkapallomaajoukkueen kotistadionina. Funktionalistisen Olympiastadionin kupeessa kohoaa 72 metriä korkea torni. Sen laelta avautuvat näkymät myös eri puolille Helsinkiä. Torniliput voi ostaa stadionin vierailijakeskuksesta, josta torniin pääsee hissillä. Lippujen hinnat ja tornin aukioloajat . Olympiastadionin länsipuolen siipirakennuksessa sijaitsee urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO. Jo 1920-luvulta kokoelmaansa kartuttanut museo avautui stadionin tiloissa vuonna 1943. Kokoelmissa on yli 35 000 esinettä, joista suurin osa on saatu lahjoituksina. Näyttely esittelee suomalaista urheiluhistoriaa eri aikakausilta ja eri lajeissa. Esillä on varusteita, palkintoja ja kuvia 1880-luvulta nykypäivään...
Lue lisää »