Kangasalan kuuluisat automuseot

 

Kangasala

Kangasalla on keskittymä autoiluun liittyviä museoita. Tieliikenteen alan valtakunnallinen vastuumuseo Mobilia sijaitsee Längelmäveden rannalla noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta itään. Vaihtuvan näyttelyn (2024: Reissun päällä – tietä pitkin vapaa-ajalla, 20.12.2024 asti) lisäksi esillä on pysyvämmät näyttelyt tiellä liikkumisen kehittymisestä ja rallista. Aukioloajat ja pääsymaksut.

Mobilia - auton ja tien museo






Mobilian näyttely vanhoista ajoneuvoista on erillisessä hallissa. Siellä näitä teiden klassikoita pääsee näkemään lasiseinän takaa.







Vehoniemen automuseo on kahdeksan kilometrin päässä Mobiliasta Vehoniemenharjulla. Entisöityjen museoautojen lisäksi esillä on skoottereita, moottoripyöriä ja polkupyöriä. Yksi erikoisuuksista on Neuvostoliiton vuonna 1955 presidentti J.K. Paasikivelle lahjoittama ZIS-110-henkilöauto. Museoon on vapaa pääsy. Aukioloajat.

Vehoniemen automuseo







Lue myös:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Birger Federley - jugend-luomuksia Tampereella, Osa 2

Kuva
  Tampereen keskustan katuja kulkiessa näkee usein koristeellisia jugend-rakennuksia. Suuri osa niistä on arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemia. Eteläpuiston laidalla on entinen vanhainkoti, De Gamlas Hem . Samanniminen yhdistys rakennutti sen iäkkäitä ruotsinkielisiä naisia varten vuonna 1905. Nykyään musiikkiopistona toimivan rakennuksen julkisivussa näkyy jugendille tyypillisiä koristeellisia yksityiskohtia. Birger Federley suunnitteli myös rakennuksen sisustusta ja  kalustusta. Niissäkin näkyy jugend-henkisyys. Rakennuksen toiseen kerrokseen johtaa koristeellinen puuportaikko. Valoa tilaan antavat hehkuvaa aurikoa kuvaava värikäs kattoikkuna ja sisäovien yläosan ristikkoikkunat. Salin graniittitakka ja kaakeliuuni ovat niin ikään Federley suunnittelemia.  Laukonlinnan rakennuttaja oli tiilitehtailija Matti Wigelius. Kerrostalo valmistui Laukontorin laidalle vuonna 1907. Torin puolella graniittisen kivijalan ylle kohoaa rapattu seinä, jota koristaa kaksi erilaist...
Lue lisää »

Sliema - kalkkikivirantoja ja lomatunnelmaa

Kuva
  Sliema on Maltan tiheimmin asuttu kaupunki. Se sijaitsee  pääkaupungista Vallettasta luoteeseen, satamalahden toisella puolella. Kaupungissa on yli 20 000 asukasta. Lisäväriä tuovat vaihtuvat ulkomaalaiset turistit. Sliema ja viereinen St. Julians ovat Maltan tärkein lomakohde. Rantaa myötäilee Sliema Fortina -kävelykatu. Se on baareineen ja ravintoloineen niin turistien kuin paikallistenkin suosima kävely- ja lenkkeilypaikka. Välimeren aallot ovat hioneet rannan kalkkikivikalliot sen verran tasaisiksi, että niillä voi makoilla ja nauttia auringon lämmöstä. Kalkkikivirantojen lisäksi Sliemassa on yksi pieni hiekkaranta. Välillä voi pulahtaa puhtaitten vetten vilpoisaan syleilyyn. Myös roomalaisen kylpylän altaat ovat vieläkin käytössä.  Sliemasta lähtee puolen tunnin välein lautta (Ferries) Vallettaan. Matka taittuu vartissa. Bussilla Vallettaan ajaa puoli tuntia, vaikka matkaa on vain seitsemän kilometriä. Busseja ei tarvitse kovin kauan odottaa, mutta kulkijoitakin on...
Lue lisää »

Pyhän Paavalin katakombit - Maltan vetonaula

Kuva
  Pyhän Paavalin katakombit ovat yksi Maltan erikoisimmista nähtävyyksistä. Hautaluolat sijaitsevat  Rabatissa vajaan 15 kilometrin päässä Maltan pääkaupungista Vallettasta. Maanalaiset haudat ovat peräisin 300-400 eKr ja ne olivat käytössä aina 7.-8. vuosisadalle jKr. Ennen hautaluolia on mahdollista tutustua niistä löytyneisiin esineisiin. Heti sisääntulon jälkeen olevassa näyttelyssä esitellään myös luoliin hautaamistapaa. Alueella on yhteensä 23 erikokoista hautaluolaa St. Agatha Street -kadun molemmin puolin. Jokaiseen luolaan on oma sisäänkäynti. Katakombeihin on haudattu sekä kristittyjä, juutalaisia että pakanoita. Joissakin luolista näkyy kallioon hakattu pyöreä tasainen ympyrä. Sitä käytettiin pöytänä, jonka ääressä omaiset nauttivat vainajan muistoaterian. Pöytää kutsutaan agape-pöydäksi. Muutaman haudan päälle on jätetty kannet. Osassa taas on luut paikalla esittämässä, miten hautaus tehtiin. Katakombi-alueen pääsymaksut ja aukioloajat . Urbaanipatikoijien julkaise...
Lue lisää »

Porvariston elämää entisaikojen Hämeenlinnassa

Kuva
  Kaksi kotimuseota Hämeenlinnan keskustassa esittelevät porvariston asumista 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Toisessa on asunut lehtori Palander perheineen, toinen on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti. Lehtori Edward Wilhelm Palander perheineen asui Hämeenlinnassa Linnakadun ja Lukiokadun kulmassa vuosina 1884-1904. Pitkäaikaisimman asukkinsa mukaan nimetyssä rakennuksessa toimii kotimuseo, joka esittelee elämistä noina aikoina.  Palanderin talo on rakennettu vuonna 1861. Siinä on asuttu vuoteen 1968 saakka, museo aloitti seuraavana vuonna. Parin korttelin päässä Hallituskadulla on Sibeliuksen syntymäkoti. Rakennus on kunnostettu säveltäjän varhaislapsuuden aikaiseen asuun. Museo esittelee vuonna 1865 syntyneen Jean Sibeliuksen lapsuutta ja nuoruusvuosia. Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin pääsymaksut ja aukioloajat . Muita samantyyppisiä Urbaanipatikoijien julkaisemia blogiartikkeleita: Hienostoelämää entisaikojen Turussa Kesäinen kierros Von Nottbeckien asuin...
Lue lisää »