Kangasalan kuuluisat automuseot

 

Kangasala

Kangasalla on keskittymä autoiluun liittyviä museoita. Tieliikenteen alan valtakunnallinen vastuumuseo Mobilia sijaitsee Längelmäveden rannalla noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta itään. Vaihtuvan näyttelyn (2024: Reissun päällä – tietä pitkin vapaa-ajalla, 20.12.2024 asti) lisäksi esillä on pysyvämmät näyttelyt tiellä liikkumisen kehittymisestä ja rallista. Aukioloajat ja pääsymaksut.

Mobilia - auton ja tien museo






Mobilian näyttely vanhoista ajoneuvoista on erillisessä hallissa. Siellä näitä teiden klassikoita pääsee näkemään lasiseinän takaa.







Vehoniemen automuseo on kahdeksan kilometrin päässä Mobiliasta Vehoniemenharjulla. Entisöityjen museoautojen lisäksi esillä on skoottereita, moottoripyöriä ja polkupyöriä. Yksi erikoisuuksista on Neuvostoliiton vuonna 1955 presidentti J.K. Paasikivelle lahjoittama ZIS-110-henkilöauto. Museoon on vapaa pääsy. Aukioloajat.

Vehoniemen automuseo







Lue myös:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petäjäveden Unesco-kirkko - talonpoikaisen hirsirakentamisen taidonnäyte

Kuva
  Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen on yksi Unescon seitsemästä maailmanperintökohteesta Suomessa. Paanukattoinen puukirkko sijaitsee kunnan keskustaajamassa 30 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kirkko on valmistunut vuonna 1765 ja kellotapuli vuonna 1821.   Petäjäveden vanha kirkko edustaa itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuria. Siinä kansanomainen puurakentamisen taito hirsisalvoksineen yhdistyy eurooppalaisen kirkkorakentamisen perinteisiin. Kirkko on säilynyt erityisen hyvin alkuperäisessä asussaan.  Ristinmuotoisen kirkon suunnitteli pitäjännikkari Jaakko Klemetinpoika Leppänen, joka oli keskisuomalainen kirkonrakentaja. Hänen kanssaan kirkkoa rakensivat 12 paikallista talonpoikaa, joiden puumerkit löytyvät kattorakenteista. Katon sisäpinnassa on myös punamullalla tehtyjä koristemaalauksia. Muutoin maalaamattomassa kirkossa on käsin veistetyt hirsiseinät ja lankkulattiat. Katajainen kattokruunukin on Leppäsen tekemä. Matkailijoiden suojeluspyhimys Pyhä Kris...
Lue lisää »

Harakan saari - monimuotoista luontoa ja luontotietoa

Kuva
  Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla. Kasvillisuuden ja linnuston ansiosta saari on osin luonnonsuojelualuetta. Aikaisemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on avattu yleisölle vuonna 1989. Saaren historiaan voi tutustua laiturin vieressä olevassa katoksessa. Akvaariotalosta voi hakea saaren kartan. Murtovesiakvaarioissa esitellään Itämeren vedenalaista eliöstöä: kaloja, leviä ja äyriäisiä. Luontokeskus on venäläisten vuonna 1908 rakentamassa kasarmirakennuksessa. Esillä on saaristoluonnosta kertova näyttely. Sieltä voi myös lainata kiikarit lintujen tarkkailuun. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Saarella kulkee noin kilometrin mittainen merkitty reitti. Leveämpi rantapolku on hiekkapohjainen, suurin osa reiteistä kulkee kallioilla. Harakka on lintujen pesimäsaari. Keväällä pesiä puolustetaan, jolloin osa saaren reiteistä saatetaan sulkea.  Rantareitiltä voi poiketa satutalo Vellamoon. Siellä on...
Lue lisää »

Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää

Kuva
  Pihlajasaari on yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäisistä uinti- ja retkikohteista. Entinen huvilasaari on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Oikeastaan kyse on kävelysiltojen yhdistämästä saariryhmästä, johon kuuluvat Itäinen ja Läntinen Pihlajasaari, Lasimestarinsaari sekä Vadelmakupu. Helsingin kaupunki rakensi Pihlajasaarelle merikylpylän kaupunkilaisille. Uimarantaa varten ruopattiin santaa meren pohjasta. Hienohiekkaista rantaa koristaa 42 värikästä pukukoppia. Niistä kuusi on yleisessä käytössä. Arkkitehti F. A. Sjöströmin vuonna 1881 rakennuttama huvila toimii nykyään ravintolana. Sen edustalla olevan kallioterassin ympärillä voi edelleen nähdä vanhoja puutarhakasveja. Saarilla kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Se vie kallioilta metsiköihin ja suojeltuihin lehtoihin. Itäisen Pihlajasaaren puolella entisen öljyvaraston muurien sisällä on maksullinen telttailualue. Eteläinen niemeke toimii naturistirantana.  Lasimestarin...
Lue lisää »

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo

Kuva
  Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo sijaitsee entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa Korkeakoskella Juupajoella. Suomen ensimmäinen kenkätehdas aloitti paikkakunnalla vuonna 1897. Museon kokoelmissa on toista tuhatta kenkäparia, työkaluja ja koneita. Maksuttoman museon ensimmäisessä kerroksessa on kenkien lisäksi esillä mainosjulisteita, valokuvia ja muita dokumentteja. Nähtävänä on myös Vuoden kenkä -näyttely, johon vuosittain on saatu kenkäpari joltakin tunnetulta henkilöltä.  Ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi kahvila, käsityömyymälä ja taidegalleria vaihtuville näyttelyille. Museo vietti hiljattain 40-vuotisjuhlia. Laajempi kenkien, työkalujen ja koneiden näyttely on toisessa kerroksessa. Suomen ainoassa kenkämuseossa on esillä monenlaisia jalkineita eri aikakausilta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Museoon ensimmäisen kerroksen perälle on sisustettu myös kenkätehtaan työläisen asunto. Se kertoo asumisesta 1940-luvun sota-aikana. Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin k...
Lue lisää »

Oslon kuninkaallinen linna ja palatsinpuisto

Kuva
Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849.  Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas. Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet.  Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto. Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto on perustettu jo vuonna 1751. Se on osa palatsinpuistoa, ja siinä on "kuningattaren peili" -niminen lampi. Ra...
Lue lisää »