urbaanipatikoijat

  Myyttinen Ólympos-vuori kurottelee korkeuksiin noin 100 kilometriä Thessalonikista etelään. Korkein huippu, Mýtikas, nousee 2 918 metriin. Vuorta on pidetty jumalten, erityisesti ylijumala Zeuksen asuinpaikkana. Yli 50-huippuiselle vuorelle ja sen ympäristöön perustettiin Kreikan ensimmäinen kansallispuisto vuonna 1938. Yksi Ólympos-vuoren monista rotkoista sijaitsee neljä kilometriä Vrontoun kylästä lounaaseen. Agia Korin rotkossa ja sitä halkovan joen ympäristössä on polkuja, joita myöten pääsee patikoimaan. Ólympos-vuoren sateet laskeutuvat jyrkkiä rinteitä muodostaen näyttäviä vesiputouksia. Lammikoiden vihertävänä kimmeltävä vesi on kristallinkirkasta. Reitin varrella on Agia Korin kappeli, joka on omistettu läheisessä luolassa piilotelleelle tytölle. Kappelissa olevassa pyhän veden lähteessä käydään juomassa ja peseytymässä. Vedellä uskotaan olevan parantavia vaikutuksia. Ólympoksen kansallispuiston tiedotuskeskuksen  (Òympus National Park Information Center) näyttely ...

  Thessalonikin vanhakaupunki eli yläkaupunki (Ano Poli) sijaitsee keskustan pohjoispuolella olevalla kukkulalla. Siellä on säilynyt bysanttilais- ja ottomaanien aikakauden rakennuksia, joita muualla kaupungissa tuhoutui vuoden 1917 suuressa tulipalossa. Korkeimmalla kohdalla on Heptapyrgion-linnoitus . Sen pohjoissivun vanhimmat osat ovat 300-luvun lopulta ja eteläsivu 1100-luvulta. Ottomaanit käyttivät linnoitusta sotajoukkojensa tukikohtana. Sen muureilla on yhteensä kymmenen tornia, joista voi ihailla kaupunkia ja Thermaikós-lahden maisemia. 1890-luvulla linna muutettiin vankilaksi, jollaisena se toimi vuoteen 1989 saakka. Sisäpihan vanhat talot purettiin ja niiden tilalle sekä linnan ympäristöön tehtiin uuden käyttötarkoituksen vaatimia rakennuksia. Entisessä vankilarakennuksessa on esittely sen toiminnasta. Vankeja varten rakennettiin myös oma kirkko. Linnoitus on auki kesäkaudella keskiviikosta maanantaihin klo 8-20. Pääsymaksu on 10 euroa. Heptapyrgion-linnoitus oli osa The...

  Thessalonikin rantakadun varrella sijaitsee Artistotelous-aukio. Sen rakentaminen tuli mahdolliseksi, kun kaksi kolmasosaa kaupungista tuhoutui vuoden 1917 suuressa tulipalossa. Ranskalainen arkkitehti Ernest Hébrard suunnitteli monumentaalisen akselin Aristotelous-aukiolta Agoralle. Suunnitelma toteutui osittain. Aukio on nimetty alueella vaikuttaneen filosofin ja tiedemiehen Aristoteleen (384-322 eKr) mukaan. Aristotelous-aukiota reunustavat kaupungin mahtipontisimmat rakennukset. Niissä näkyy niin bysanttilaisen kuin länsimaisenkin arkkitehtuurin vaikutteita. Aukion reunamilla on kahviloita ja baareja. Aukiolla järjestetään myös monenlaisia tapahtumia ja juhlia. Aristotelous-aukion pohjoisosassa seisoo Kreikan entisen pääministerin Eleftherios Venizeloksen (1864-1936) valkoinen patsas. Hieman lännempänä kulkee Venizelou-katu, jonka metroasema otettiin käyttöön vuonna 2024. Sitä rakennettaessa löytyi roomalaisajan marmoripäällysteinen ja pylväiden reunustama pääkatu. Aseman yht...