urbaanipatikoijat

  Pihlajasaari on yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäisistä uinti- ja retkikohteista. Entinen huvilasaari on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Oikeastaan kyse on kävelysiltojen yhdistämästä saariryhmästä, johon kuuluvat Itäinen ja Läntinen Pihlajasaari, Lasimestarinsaari sekä Vadelmakupu. Helsingin kaupunki rakensi Pihlajasaarelle merikylpylän kaupunkilaisille. Uimarantaa varten ruopattiin santaa meren pohjasta. Hienohiekkaista rantaa koristaa 42 värikästä pukukoppia. Niistä kuusi on yleisessä käytössä. Arkkitehti F. A. Sjöströmin vuonna 1881 rakennuttama huvila toimii nykyään ravintolana. Sen edustalla olevan kallioterassin ympärillä voi edelleen nähdä vanhoja puutarhakasveja. Saarilla kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Se vie kallioilta metsiköihin ja suojeltuihin lehtoihin. Itäisen Pihlajasaaren puolella entisen öljyvaraston muurien sisällä on maksullinen telttailualue. Eteläinen niemeke toimii naturistirantana.  Lasimestarin...

  Metsäinen Mustasaari Helsingin länsipuolella on lapsiperheiden suosiossa. Se on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari.  Arkkitehti Florentin Granholm rakennutti saarelle huvilan perheensä kesäasunnoksi vuonna 1888. Kieltolain aikana salakapakkanakin toiminut rakennus palvelee nyt kahvilana. Myös lounasta on tarjolla. Puinen kappeli on rakennettu 1930-luvulla. Siellä pidetään hartaus- ja rukoushetkiä sekä jumalanpalveluksia. Hiekkarannan lisäksi lapsia houkuttelevat kanit, kanat ja ankat. Käytettävissä on myös lasten leikkipaikka, uimaranta ja pieni jalkapallokenttä. Mustasaaren eri puolille pääsee kulkemaan polkuja pitkin. Kierrokselle tulee mittaa noin kilometrin verran. Maisemia on niin Seurasaaren selälle kuin Lauttasaaren ja Kaskisaarenkin suuntaan. Osa kierroksesta kulkee aidatulla alueella. Siellä on mahdollista tavata saaren lampaat, joita voi päästä rapsuttelemaan. Ne voivat olla myös naapurisaaren puolella, jonne pääsee kävelysiltaa pitkin. Luonnontilaisen Hevossaar...

  Louhisaaren kartanolinna on kuulunut sekä Mannerheimin että Flemingin suvuille. Barokkityylinen kartano sijaitsee Askaisissa, noin 30 kilometriä Turusta luoteeseen. Se on toiminut museona vuodesta 1967 lähtien. Se on ainoa yleisölle avoinna oleva Ruotsin suurvalta-ajan aateliskartano Suomessa. Louhisaaren tila oli siirtynyt Flemingin suvulle 1450-luvulla. Suomen kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming rakennutti kartanon ja sivurakennukset vuonna 1655. Päärakennuksen jokaisella kolmella kerroksella oli oma käyttötarkoitus. Alin kerros oli palvelusväen käyttämää talous- ja varastotilaa. Toinen kerros oli herrasväen asuinkerros. Se on palautettu 1700-1800-luvun tyyliin. Mannerheimit omistivat Louhisaaren vuosina 1795-1903. Kerroksessa on sali, salonki, työhuone ja makuukamareita. Marsalkka Mannerheimin kerrotaan syntyneen sinisessä kamarissa. Ylin kerros toimi juhlakerroksena ja se on alakerran tapaan restauroitu 1600-luvun asuun. Kartanon suurin huone on juhlasali. Sen palkki...