Riika: Kiertoajelu kanaaliveneellä

 

Riika

KIERTOAJELU KANAALIVENEELLÄ RIIASSA

Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta.

Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä.

Bastejkalnan puisto

Pilsetas kanãls


Latvian kansallisooppera

Riga

Riian kauppatori

Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle. Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko, erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan.


Dougava

Latvian kansalliskirjasto

Pyhän Pietarin kirkko

Riian Tuomiokirkko

Riga pils

Huvivenesataman kohdalla palataan takaisin kanaalireitille, joka kulkee läpi puistojen. Matkalla ohitetaan myös Riian kongressikeskus. Kanaalissa saattaa kohdata muillakin vesikulkuneuvoilla liikkuvia.

Riian huvivenesatama

Riian kongressikeskus






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Akershusin linna ja linnoitus Oslossa

Kuva
  AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko   Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi   Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
Lue lisää »

Ruiskumestarin talo Helsingin Kruununhaassa

Kuva
  RUISKUMESTARIN TALO Ruiskumestarin talo on vanhin Helsingin kantakaupungissa säilynyt puutalo. Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1816. Helsingin museon ylläpitämä talo esittelee asumista kaupungin virkamiehen perheessä 1860-luvulla. Ruiskumestari Wickholmin perheen asunto Vuosien 1859-1896 välillä talon omisti ruiskumestari Alexander Wickholm. Ruiskumestari vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta.  Perheeseen kuului Sofia-vaimo ja viisi lasta.  Piharakennus Pihapiirissä on kaksi rakennusta. Piharakennusta on käytetty keittiönä, leivintupana, saunana ja asuinhuoneena. Siellä voi tutustua asukkaista sekä asuinalueesta kertoviin vanhoihin valokuviin ja museopuotiin. PÄÄRAKENNUKSEN HUONEITA Ruiskumestarin talo oli alunperin maalattu punamullalla. Okrankeltaisen värin se sai myöhemmin. Myös kuisti on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Keittiö Talossa oli alun perin sali ja kolme kamaria. Keittiö oli alkujaan piharakennuksessa. Se...
Lue lisää »

Imatran kylpylän luontopolku

Kuva
  IMATRAN KYLPYLÄN LUONTOPOLKU Imatran kylpylältä koilliseen kulkee luontopolku. Reitti on merkitty puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä. Luontopolulla pitäisi olla 31 rastipistettä, joskin suurinta osaa niistä on hankala havaita reitin varrelta. Menomatka rantapolkua pitkin Neljän kilometrin pituinen polku seurailee menomatkalla Saimaan rantoja. Polku on paikoin kivinen ja epätasainen.  Lempukan uimaranta ja venevajoja Reitti kulkee ohi Lempukan uimarannan. Matkalla kohti Hirsikankaanlahtea voi nähdä useita venevajoja. Paluumatkalle Hosseinlahden kohdalta Luontovaellusta on mahdollista lyhentää kilometrillä kääntymällä takaisin jo Hosseinlahdentien parkkipaikan kohdalta.  Paluumatka kulkee pääosin kauempana rannasta vaihtelevissa lehtomaisemissa. Kosteimpien paikkojen kohdalla on pitkospuut. Metsätietä Imatran kylpylälle Viimeinen kilometri on leveämpää metsätietä. Luontopolku päättyy Imatran kylpylän edustalle. Imatran kylpylän reittikartta *Luontopolun alkuun pääse...
Lue lisää »

Thessalonikin museoita: Bysanttilaisen kulttuurin museo ja Thessalonikin arkeologinen museo

Kuva
  THESSALONIKIN MUSEOITA Thessalonikiin ja sen lähialueen kulttuuriin ja historiaan voi tutustua kaupungin kymmenissä erilaisissa museoissa. Niistä suurimmat ja merkittävimmät ovat keskittyneet Aleksanteri Suuren muistomerkin lähellä sijaitseviin kortteleihin.  BYSANTTILAISEN KULTTUURIN MUSEO Museon yksitoista galleriaa Bysanttilaisen kulttuurin museo (Leof, Stratou 2) kertoo aikakauden taiteesta, arkkitehtuurista ja historiasta. Sen yksitoista galleriaa esittelee muun muassa freskoja, veistoksia ja mosaiikkeja. Makedonialaiset kumpuhaudat - museon erikoisuus Museon erikoisuus ovat makedonialaiset kumpuhaudat hellenistiselta ajalta. Niihin haudattiin yhteisön arvovaltaisimmat yksilöt. Hautaustapaa ei käytetty enää kristinuskon yleistymisen jälkeen. Esineistö kreikkalaisen Makedonian alueelta Museon esineistö on peräisin kreikkalaisen Makedonian alueelta. Vanhimmat esineet ovat Thessalonikin perustamisen ajoilta 300-luvulta eKr. Thessaloniki oli Bysantin valtakunnan toiseksi tä...
Lue lisää »

Tamminiemi - Kekkosen kotimuseo

Kuva
  TAMMINIEMI - KEKKOSEN KOTIMUSEO Suomen presidenttien entinen virka-asunto, Tamminiemi, toimii nykyään Urho Kekkosen (1900-1986) kotimuseona. Jugend-tyylisen huvilan rakennutti tukkukauppias Nissen vuonna 1904. Hufvustadbladetin päätoimittaja Amos Andersson lahjoitti huvilan valtiolle presidenttien asuinkäyttöön vuonna 1940. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän mieltyi Seurasaaren ulkoilumaastojen vieressä sijaitsevaan Tamminiemen huvilaan ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Kotimuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1987.  Tamminiemen sali Tamminiemen sisustus on 1970-luvulta, ajalta jolloin presidenttipari asui talossa. Alakerta oli edustuskäytössä. Eteisaulasta pääsee Tamminiemen juhlalliseen saliin. Seurusteluhuone, ruokasali ja keittiö Salin eteläpäässä on seurusteluhuone sohvaryhmineen. Pohjoispäädyssä on pieni ruokasali, jossa presidenttipari nautti arkiset ateriansa. Siellä on esillä Kuuban presidentin Fidel Castron lahjoittama sikarilaatikko. Ruo...
Lue lisää »