Riika tutuksi risteillen

 

Riika

Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta.

Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä.

Bastejkalnan puisto

Pilsetas kanãls


Latvian kansallisooppera

Riga

Riian kauppatori

Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle. Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko, erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan.


Dougava

Latvian kansalliskirjasto

Pyhän Pietarin kirkko

Riian Tuomiokirkko

Riga pils

Huvivenesataman kohdalla palataan takaisin kanaalireitille, joka kulkee läpi puistojen. Matkalla ohitetaan myös Riian kongressikeskus. Kanaalissa saattaa kohdata muillakin vesikulkuneuvoilla liikkuvia.

Riian huvivenesatama

Riian kongressikeskus





Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.

- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki 



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petäjäveden Unesco-kirkko - talonpoikaisen hirsirakentamisen taidonnäyte

Kuva
  Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen on yksi Unescon seitsemästä maailmanperintökohteesta Suomessa. Paanukattoinen puukirkko sijaitsee kunnan keskustaajamassa 30 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kirkko on valmistunut vuonna 1765 ja kellotapuli vuonna 1821.   Petäjäveden vanha kirkko edustaa itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuria. Siinä kansanomainen puurakentamisen taito hirsisalvoksineen yhdistyy eurooppalaisen kirkkorakentamisen perinteisiin. Kirkko on säilynyt erityisen hyvin alkuperäisessä asussaan.  Ristinmuotoisen kirkon suunnitteli pitäjännikkari Jaakko Klemetinpoika Leppänen, joka oli keskisuomalainen kirkonrakentaja. Hänen kanssaan kirkkoa rakensivat 12 paikallista talonpoikaa, joiden puumerkit löytyvät kattorakenteista. Katon sisäpinnassa on myös punamullalla tehtyjä koristemaalauksia. Muutoin maalaamattomassa kirkossa on käsin veistetyt hirsiseinät ja lankkulattiat. Katajainen kattokruunukin on Leppäsen tekemä. Matkailijoiden suojeluspyhimys Pyhä Kris...
Lue lisää »

Helsingin helteistä Mustasaareen

Kuva
  Metsäinen Mustasaari Helsingin länsipuolella on lapsiperheiden suosiossa. Se on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari.  Arkkitehti Florentin Granholm rakennutti saarelle huvilan perheensä kesäasunnoksi vuonna 1888. Kieltolain aikana salakapakkanakin toiminut rakennus palvelee nyt kahvilana. Myös lounasta on tarjolla. Puinen kappeli on rakennettu 1930-luvulla. Siellä pidetään hartaus- ja rukoushetkiä sekä jumalanpalveluksia. Hiekkarannan lisäksi lapsia houkuttelevat kanit, kanat ja ankat. Käytettävissä on myös lasten leikkipaikka, uimaranta ja pieni jalkapallokenttä. Mustasaaren eri puolille pääsee kulkemaan polkuja pitkin. Kierrokselle tulee mittaa noin kilometrin verran. Maisemia on niin Seurasaaren selälle kuin Lauttasaaren ja Kaskisaarenkin suuntaan. Osa kierroksesta kulkee aidatulla alueella. Siellä on mahdollista tavata saaren lampaat, joita voi päästä rapsuttelemaan. Ne voivat olla myös naapurisaaren puolella, jonne pääsee kävelysiltaa pitkin. Luonnontilaisen Hevossaar...
Lue lisää »

Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää

Kuva
  Pihlajasaari on yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäisistä uinti- ja retkikohteista. Entinen huvilasaari on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Oikeastaan kyse on kävelysiltojen yhdistämästä saariryhmästä, johon kuuluvat Itäinen ja Läntinen Pihlajasaari, Lasimestarinsaari sekä Vadelmakupu. Helsingin kaupunki rakensi Pihlajasaarelle merikylpylän kaupunkilaisille. Uimarantaa varten ruopattiin santaa meren pohjasta. Hienohiekkaista rantaa koristaa 42 värikästä pukukoppia. Niistä kuusi on yleisessä käytössä. Arkkitehti F. A. Sjöströmin vuonna 1881 rakennuttama huvila toimii nykyään ravintolana. Sen edustalla olevan kallioterassin ympärillä voi edelleen nähdä vanhoja puutarhakasveja. Saarilla kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Se vie kallioilta metsiköihin ja suojeltuihin lehtoihin. Itäisen Pihlajasaaren puolella entisen öljyvaraston muurien sisällä on maksullinen telttailualue. Eteläinen niemeke toimii naturistirantana.  Lasimestarin...
Lue lisää »

Harakan saari - monimuotoista luontoa ja luontotietoa

Kuva
  Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla. Kasvillisuuden ja linnuston ansiosta saari on osin luonnonsuojelualuetta. Aikaisemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on avattu yleisölle vuonna 1989. Saaren historiaan voi tutustua laiturin vieressä olevassa katoksessa. Akvaariotalosta voi hakea saaren kartan. Murtovesiakvaarioissa esitellään Itämeren vedenalaista eliöstöä: kaloja, leviä ja äyriäisiä. Luontokeskus on venäläisten vuonna 1908 rakentamassa kasarmirakennuksessa. Esillä on saaristoluonnosta kertova näyttely. Sieltä voi myös lainata kiikarit lintujen tarkkailuun. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Saarella kulkee noin kilometrin mittainen merkitty reitti. Leveämpi rantapolku on hiekkapohjainen, suurin osa reiteistä kulkee kallioilla. Harakka on lintujen pesimäsaari. Keväällä pesiä puolustetaan, jolloin osa saaren reiteistä saatetaan sulkea.  Rantareitiltä voi poiketa satutalo Vellamoon. Siellä on...
Lue lisää »

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo

Kuva
  Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo sijaitsee entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa Korkeakoskella Juupajoella. Suomen ensimmäinen kenkätehdas aloitti paikkakunnalla vuonna 1897. Museon kokoelmissa on toista tuhatta kenkäparia, työkaluja ja koneita. Maksuttoman museon ensimmäisessä kerroksessa on kenkien lisäksi esillä mainosjulisteita, valokuvia ja muita dokumentteja. Nähtävänä on myös Vuoden kenkä -näyttely, johon vuosittain on saatu kenkäpari joltakin tunnetulta henkilöltä.  Ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi kahvila, käsityömyymälä ja taidegalleria vaihtuville näyttelyille. Museo vietti hiljattain 40-vuotisjuhlia. Laajempi kenkien, työkalujen ja koneiden näyttely on toisessa kerroksessa. Suomen ainoassa kenkämuseossa on esillä monenlaisia jalkineita eri aikakausilta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Museoon ensimmäisen kerroksen perälle on sisustettu myös kenkätehtaan työläisen asunto. Se kertoo asumisesta 1940-luvun sota-aikana. Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin k...
Lue lisää »