Riika: Kiertoajelu kanaaliveneellä

 

Riika

KIERTOAJELU KANAALIVENEELLÄ RIIASSA

Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta.

Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä.

Bastejkalnan puisto

Pilsetas kanãls


Latvian kansallisooppera

Riga

Riian kauppatori

Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle. Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko, erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan.


Dougava

Latvian kansalliskirjasto

Pyhän Pietarin kirkko

Riian Tuomiokirkko

Riga pils

Huvivenesataman kohdalla palataan takaisin kanaalireitille, joka kulkee läpi puistojen. Matkalla ohitetaan myös Riian kongressikeskus. Kanaalissa saattaa kohdata muillakin vesikulkuneuvoilla liikkuvia.

Riian huvivenesatama

Riian kongressikeskus






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsinki: Haagan Alppiruusupuisto

Kuva
  HAAGAN ALPPIRUUSUPUISTO Haagan alppiruusupuistossa kasvaa alppiruusuja ja atsaleoita. Kun alppiruusut vasta aloittelevat kukintaansa, ilahduttavat atsaleat jo kävijää väriloistollaan. Juhannuksen jälkeen kukinta on yleensä jo ohi. Alppiruusujen koealue Helsingin Haagassa sijaitsevan puiston vanhimmat alppiruusut on istutettu vuonna 1975. Luonnontilaiselle suolle istutettiin 3 000 alppiruusuristeymää. Tavoitteena oli luoda Suomen ilmastoon sopeutuvia lajikkeita. Kävelypolkuja, katselutasanteita ja opastauluja Pensaiden lomassa kiertää kävelypolkuja, joita kulkemalla kukintoja voi ihailla lähietäisyydeltä. Alueella on myös kaksi katselutasannetta. Reittien varrella olevat opastaulut kertovat lajikkeista tarkemmin. Puiston tunnetuimmat alppiruusulajikkeet Alppiruusujen alue on pääosin puiston eteläosassa.  Tunnetuimpia lajikkeita ovat kaupunginosan mukaan nimetty vaaleanpunainen ”Haaga”, kaupunginpuutarhuri Jyrängön etunimen mukaan nimetty hennon vaaleanpunainen ”Pekka” sekä va...
Lue lisää »

Helsinki: Duunarimuseo

Kuva
  DUUNARIMUSEO HELSINGIN ALPPILASSA Duunarimuseo esittelee työläisten asumista 1900-luvulla. Helsingin kaupunki rakensi työntekijöilleen ja heidän perheilleen puutaloja Alppilaan. Museo koostuu yhdeksästä hellahuoneesta, jotka sijaitsevat yhden talon viidessä rapussa osoitteessa Kirstinkuja 4.  Käynti museoon on sisäpihan puolella. A-rapun infopisteestä saa avainkortin ja talon kartan.  Eri aikakausien asuntoja Asunnot esittelevät asumista eri vuosikymmeninä. Jokaisen huoneiston asukkaat esitellään esittelytaulussa, jossa kerrotaan asunnossa eläneiden nimet, iät ja ammatit. Huoneen sisustus ja esineistö heijastelee elintason kehittymistä ja asumisolojen muutoksia.  Huoneistoissa on sekä asukkaiden alkuperäisiä kalusteita että museon kokoelmista koottuja esineitä.   Suuret lapsiperheet etusijalla Ensimmäiset asukkaat muuttivat vuonna 1909. Etusija vuokra-asuntoihin annettiin kaupunkia pitkään palvelleille työmiehille, joilla oli suuri perhe. Keskimäärin yhdessä h...
Lue lisää »

Helsingin suositut saaret

Kuva
  HELSINGIN SUOSITUT SAARET Helsingin edustalla on useita saaria. Kesäaikaan moniin niistä pääsee vesibusseilla tai yhteysaluksilla. Seuraavassa esittelemme saarikohteita, joissa olemme vierailleet. MUSTASAARI Mustasaari on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari. Keskustan länsipuolella sijaitsevalla saarella on pieni kappeli ja kahvilana toimiva huvila. Hevossaareen pääsee kävelysillan ylittämällä. Siellä on suuri siirtolohkare ja lampaita laitumella. Mustasaari - lapsiperheiden suosiossa PIHLAJASAARI Pihlajasaari Helsingin eteläpuolella on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Sen ja lähisaarten kautta kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Saarella on hienohiekkainen uimaranta, telttailualue ja ravintolana toimiva huvila. Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää VALLISAARI Vallisaari on monimuotoinen luontokohde Suomenlinnan itäpuolella. Se oli puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Aikojen saatossa rakennetut suojavallit ...
Lue lisää »

Helsinki: Meilahden arboretum - kukintaa keväästä syksyyn

Kuva
  MEILAHDEN ARBORETUM Meilahden arboretumissa on yli 300 puu- ja pensaslajia eri puolilta maapalloa. Puuvartisiin kasveihin voi tutustua niissä olevien nimikylttien avustuksella. Kukintaa keväästä syksyyn Arboretum on perustettu vuonna 1967 Meilahden kartanon pelloille. Rauhallinen puistoalue houkuttelee hoidetuille nurmikoilleen. Puut ja pensaat kukkivat keväästä syksyyn. Kesän alussa vuorossa ovat syreenit, pihlajat ja omenapuut. Alppiruusut ja atsaleat Alkukesästä värikkyyttä puistoon tuovat kukkivat alppiruusut ja atsaleat. Niitä löytyy arboretumin kaakkoisosasta. Ruusutarha eli rosarium Ruusutarhassa on satakunta erilaista pensasruusulajia. Ne kukkivat kesäkuun puolivälistä syksyyn saakka. Rosariumissa on esillä niin eurooppalaisia historiallisia ruusuja kuin myös kestäviä suomalaisia pensasruusuja.  Kulkuyhteydet Meilahden artboretum on helposti saavutettavissa bussilla nro 24 jäämällä pois Seurasaaren päätepysäkillä ja raitiovaunulla nro 4 jäämällä pois Meilahdentien py...
Lue lisää »

Helsinki: Herttoniemen kartanon museo ja kartanopuisto

Kuva
  HERTTONIEMEN KARTANON MUSEO Herttoniemen kartano on yksi Itä-Helsingin vanhimpia. Sen alueeseen ovat aikoinaan kuuluneet Herttoniemen lisäksi nykyiset Myllypuron, Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosat. Puutarha on yhdistelmä ranskalaista barokkipuutarhaa ja englantilaistyylistä maisemapuistoa. Vara-amiraali Cronstedtin aikaan Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1815, kun entiseen posliinitehtaan polttimoon rakennettiin toinen kerros. Kartanon omisti tuolloin entinen Viaporin linnoituksen komentaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Toisessa kerroksessa on Cronstedtin elämää esittelevä näyttely. Salin sisustuksena on perheelle kuuluneita huonekaluja ja esineitä vuosilta 1780-1820. Cronstedtin aikaan puutarha muutettiin säännönmukaiseksi barokkipuutarhaksi ja maisemapuistoa laajennettiin. Maanviljelysneuvos John Bergbomin aikaan Maanviljelysneuvos Johan (John) Georg Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänet ammuttiin aamiaispöytään yleislakon levo...
Lue lisää »