Riika: Kiertoajelu kanaaliveneellä

 

Riika

KIERTOAJELU KANAALIVENEELLÄ RIIASSA

Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta.

Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä.

Bastejkalnan puisto

Pilsetas kanãls


Latvian kansallisooppera

Riga

Riian kauppatori

Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle. Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko, erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan.


Dougava

Latvian kansalliskirjasto

Pyhän Pietarin kirkko

Riian Tuomiokirkko

Riga pils

Huvivenesataman kohdalla palataan takaisin kanaalireitille, joka kulkee läpi puistojen. Matkalla ohitetaan myös Riian kongressikeskus. Kanaalissa saattaa kohdata muillakin vesikulkuneuvoilla liikkuvia.

Riian huvivenesatama

Riian kongressikeskus






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa

Kuva
  SUOSITTUJA PATIKOINTI- JA LUONTOPOLKUJA SUOMESSA Patikointi- ja luontopolkuja löytyy eri puolilta Suomea. Usein ne kulkevat suojellussa luontomaisemassa, osa peräti kansallismaisemissa. Reittejä saattaa löytyä myös yllättävän läheltä asutuskeskuksia. Seuraavassa esittelemme suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa. TAHKON TÄHTIKIERROS Nilsiän Tahkovuoren huippu on 201 metriä korkeammalla kuin alla välkehtivän Syvärinjärven pinta. Rannasta vuoren laelle voi nousta Tahkon Tähtikierros -nimellä kutsuttua patikointireittiä myöten. Kokonaisuudessaan 6,3 km mittainen reitti kulkee hyvin vaihtelevissa maisemissa: lehtometsässä, laskettelurinteen päällä ja kapeassa kalliorotkossa.  Tahkon tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle HUUTAVANHOLMAN KIERROS Huutavanholman kierros muodostaa toisen puolikkaan Tähkon Tähikierroksesta. Se kulkee läpi suojellun lehtometsän. Luonnonpolkujen lisäksi reitillä on lankkupolkuja, portaita ja tasanteita. Yhteensä 4,6 kilometrin kierroksen ...
Lue lisää »

Suomen tunnetut kotimuseot

Kuva
  SUOMEN TUNNETUT KOTIMUSEOT Kotimuseot auttavat hahmottamaan niitä olosuhteita, joissa historian merkkihenkilöt ovat eläneet ja asuneet. Seuraavassa esittelemme suomalaisia  kotimuseoita, joissa olemme vierailleet. SIBELIUKSEN SYNTYMÄKOTI Säveltäjämestari Jean Sibeliuksen (1865-1957) syntymäkoti sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa. Sibelius asui kaupungissa 20 ensimmäistä elinvuottaan. Kotimuseo esittelee Sibeliuksen lapsuutta, perhettä, sukua, kavereita ja harrastuksia. Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa ALEKSIS KIVEN KUOLINMÖKKI Tuusulanjärven maisemissa on asunut monta suomalaista kulttuurivaikuttajaa. Rantatien varressa sijaitsee mökki, jossa kansalliskirjailija Aleksis Kivi (1834-1872) vietti viimeiset kuukautensa. Esillä on arkisissa askareissa tarvittuja esineitä.  TAITEILIJAKOTI ERKKOLA Muutaman sadan metrin päässä on runoilija J. H. Erkon (1849-1906) taiteilijakoti. Erkkola valmistui vuonna 1902. Kotimuseossa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. ...
Lue lisää »

Villa Elfvikin luontopolku ja luontotalo Espoossa

Kuva
  VILLA ELFVIKIN LUONTOPOLKU Villa Elfvikin luontopolku kulkee Espoon Laajalahden luonnonsuojelualueen koillisreunalla. "Luonnon helmassa" -polku on 700 metriä pitkä. Se kiertää vanhan metsän siimeksestä rantaruovikon kautta takaisin Villa Elfvikin luontotalolle.  Lankkupolkua ruovikossa Keltaisin opastein merkitty reitti on lumettomaan aikaan esteetön. Ruovikkoalueella kuljetaan lankkupolkua pitkin. Opastetaulut kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Huvimaja Polun varrella olevassa vanhassa huvimajassa on planeetta Uranuksen pienoismalli. Se on osa tähtitieteellisen yhdistys Ursan aurinkokuntamallia, jossa teräksestä valmistetut pienoisplaneetat on sijoitettu oikeille etäisyyksille. Aurinko ja lähiplaneetat löytyvät Patterimäen puistosta. Rannan venevaja Rannalla olevaan venevajaan kannattaa myös käydä tutustumassa. Sen seinillä esitellään Laajalahden luonnonsuojelualueen linnustoa. Rauhoitettu alue on arvokas lintujen pesimis- ja levähdyspaikka. Lintutorni lintujen tark...
Lue lisää »

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo Vantaalla

Kuva
  LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO JA KOTIMUSEO  Kuvataiteilija Laila Pullinen (1933-2015) tuli tunnetuksi kivi- ja pronssiveistoksista sekä räjäytysten avulla muokatuista kuparilevyistä. Teoksia on esillä niin julkisissa kuin yritystenkin tiloissa. Pullisen töitä on hankittu kymmenien taidemuseoiden kokoelmiin myös ulkomaille. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1995. Vantaan Hakunilassa sijaitsee Laila Pullisen töitä esittelevä veistospuisto ja kotimuseo. Kesänäyttelyt alkoivat vuonna 1985 veistospuistossa, viljamakasiinissa ja ateljee-galleriassa. Pehtoorintalossa sijaitseva kotimuseo avattiin vuonna 2021. Esillä on teoksia vuosilta 1955-2013 Veistospuisto Veistospuisto perustettiin pelastamaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Nissbackan kartanoalue kerrostalorakentamiselta. Osa veistoksista siirrettiin Euroopasta, osa on valmistettu paikan päällä.  Makasiini Luonnonkivistä rakennetussa viljamakasiinissa on Laila Pullisen pysyvä veistoskokoelma. Esillä on henk...
Lue lisää »

Tarvaspään ateljeelinna - Gallen-Kallelan Museo

Kuva
  TARVASPÄÄN ATELJEELINNA - GALLEN-KALLELAN MUSEO Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli yksi Suomen merkittävimmistä taidemaalareista. Hänet tunnetaan etenkin realistisista kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheistaan.  Kansallisromantiikkaa henkivä ateljeelinna Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti työtilaksi tarkoitetun ateljeelinnan Laajalahden pohjoisrannalle Espoon Tarvaspäähän. Vuonna 1913 valmistuneessa rakennuksessa yhdistyy suomalainen kansallisromantiikka ja keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Korkeat kaarikäytävät ja holvikaaret ovat saaneet vaikutteita renessanssin palatsiarkkitehtuurista. Ateljee kunnostettiin asumiskäyttöön vuonna 1926. MUSEON ANTIA Ensimmäisen kerroksen ateljee Gallen-Kallelan elämäntyötä esittelevä museo avautui Tarvaspäähän vuonna 1961. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa töitä. Gallen-Kallelan tuotantoon kuuluivat myös kipsireliefit, takorautatyöt ja lasimaalaukset. Uransa aikana kansallistaiteilija ma...
Lue lisää »