Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Riika tutuksi risteillen
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
Itämeren neljänneksi suurinta kaupunkia, Riikaa, halkoo Daugava-joki (suom. Väinäjoki). Vanhankaupungin ulkokehällä kulkee Pilsetas kanãls -kanaali. Niillä järjestetään risteilyjä, jotka ovat leppoisa tapa tutustua kaupunkiin ja sen nähtävyyksiin. Kanaalista joelle lähteviin risteilyihin pääsee mm. Bastejkalnan puistosta.
Alkumatkasta vene lipuu ohi sillan, johon rakastavaiset ovat kiinnittäneet tunteensa lukoilla. Latvian kansallisooppera sekä entisissä ilmalaivahalleissa toimivat kauppatorin paviljongit ohitetaan läheltä.
Kanaalista puikahdetaan Väinäjoelle. Ensimmäisenä alitetaan rautatiesilta, joka on vanhin joen ylittävistä silloista. Vastarannalla näkyy Latvian kansalliskirjaston jyhkeä rakennus. Toisella puolella jokea sitä tervehtii Pyhän Pietarin kirkon 123-metrinen torni. Myös Baltian suurin kirkko, Riian tuomiokirkko, erottuu vanhankaupungin siluetissa. Riian linnan tornissa liehuu isännän viiri merkkinä siitä, milloin presidentti on virka-asunnossaan.
Huvivenesataman kohdalla palataan takaisin kanaalireitille, joka kulkee läpi puistojen. Matkalla ohitetaan myös Riian kongressikeskus. Kanaalissa saattaa kohdata muillakin vesikulkuneuvoilla liikkuvia.
Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
Tahkon rinnemaastossa kulkeva Tähtikierros kytkee yhteen Huutavanholman lehdon, Mäkiaution rotkon sekä mäen laelta avautuvat maisemat. Reitin kokonaispituus on 6,3 kilometriä. Se on kokonaisuudessaan kuljettavissa vain laskettelukauden ulkopuolella. Ponttonisillan kohdalta laskettelurinteiden alta alkavan reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Myötäpäivään kiertäen nousu 201 metriä Syvärinjärven pinnasta ylempänä olevalle Tahkovuoren huipulle tapahtuu loivemmin. Huutavanlehtoon suuntaavan polun pää löytyy Tahkolahden uimarannan ja sen vieressä olevan parkkipaikan takaa. Tahkon kyläyhdistys on kohentanut Tahkon Tähtikierroksen reittiä rakentamalla lankkupolkuja, kävelysiltoja ja rappusia. Reitti kulkee aluksi Huutavanholman lehtojensuojelualueen läpi. Muista Tahkon reiteistä poiketen Tähtikierrosta ei ole merkitty maastossa. Huutavanholmasta on suunnattava kohti Tahkon huippua. Järvimaisemaa pääsee ihastelemaan sekä reitille rakennetulta näköalapaikalta että mäen pä...
Tahkovuoren maastossa kiertää erilaisia retkeilyreittejä. Huutavanholman reitin pituus on 4,6 kilometriä. Se nousee lehtojensuojelualueen läpi Tahkovuoren laelle. Reitille pääsee ylittämällä Tahkolahden ponttonisillan. Laskettelurinteiden alta suunnataan rantatietä vasemmalle ohi uimarannan ja parkkialueen. Sen takana seisoo Huutavanholman kyltti. Opasteet ohjaavat etelään johtavalle metsäpolulle. Huutavanholman lehtojensuojelualueella maaston kulumista on pyritty ehkäisemään reitille rakennetuilla lankkupoluilla, portailla ja tasanteilla. Etenkin aluetta halkaisevan puron varressa on rehevää korpi- ja lehtokasvillisuutta. Puron ylittävältä sillalta seurataan Tahkon huipulle ohjaavaa viitoitusta. Tällä osuudella reitti kulkee enemmän luonnon muovaamia metsäpolkuja pitkin, joilla oleviin kiviin ja juurakoihin on hyvä varautua. Rinteen nouseminen palkitaan näköalapaikalta avautuvilla Syvärinjärven saaristomaisemilla. Tahkovuoren päällä tullaan näkötornille. Laskettelurinteiden pääl...
Pyynikin harju sijaitsee Tampereen keskustan ja Pispalan kaupunginosan välissä. Jääkauden synnyttämän harjun pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Harjun korkein kohta on 85 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalla. Pyynikki on maailman korkein soraharju. Harjun laella on 26 metriä korkea näkötorni, jonka huipulta voi katsella ympäröivää maisemaa. Tornin alakerrassa on munkeistaan kuuluisa kahvila. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikoille, joista avautuvat maisemat Pyhäjärvelle. Lenkkipolkujen reitistö risteilee pitkin poikin Pyynikinharjun luonnonsuojelualuetta. Yhdet monista Pyynikin portaista vievät Thermopyleen solaan. Se on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko, joka on nimetty 1800-luvun lopulla antiikin Kreikan kuuluisan taistelupaikan Thermopylain solan mukaan. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään suunnaten se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioill...
Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957) rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla. Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli. Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhu...
Tahkon lomakeskus sijaitsee Kuopiosta 56 kilometriä koilliseen. Nilsiästä on matkaa 12 kilometriä. Alueella on tuhansia majoituspaikkoja hotelleissa, huoneistoissa ja lomamökeissä. Ravintoloiden ja kahviloiden palveluita täydentävät kaksi ruokakauppaa. Ulkoilijat voivat vuokrata välineitä niin kesä- kuin talviliikuntaankin. Tahkon monitoimihallissa on kylpylä , keilarata ja minigolf. Ulkokentillä voi pelata tennistä tai padelia. Golfaajille on tarjolla kaksi 18-väyläistä kenttää. Viheriöiden laidalla oleva klubirakennus palvelee lajin harrastajien lisäksi muitakin vierailijoita. Suomen pisin 280 metrinen ponttonisilta kulkee Tahkonlahden yli. Laskettelurinteiden välissä olevan metsäkaistaleen läpi nousee porrasreitti Tahkovuoren laelle. 800 metriä pitkällä reitillä on kaikkiaan 1054 askelmaa. Lähellä huippua on levähdyspaikka. Tahkovuoren laen etelälaidalla kohoaa 13-metrinen näkötorni. Kolmikerroksinen torni on avoinna ympäri vuoden. Näköaloja voi ihailla kaikkiin ilmansuuntii...
Kommentit
Lähetä kommentti