Englischer Garten - Münchenin keskustan keidas


Englischer Garten on yksi maailman suurimmista puistoista. Münchenin keskustastan koillispuolella sijaitseva ”luonnon mallia” seuraava puisto on lähes neljän neliökilometrin laajuinen. Vanhan kaupungin keskustasta, Marienplatz-aukiolta, sinne on matkaa kilometrin verran.

Puisto avattiin yleisön käyttöön vuonna 1792.  Se on yksi maailman ensimmäisistä yleiseen käyttöön avatuista puistoista. Puiden siimeksessä kiertelevillä kulkuväylillä voi käydä kuntolenkillä tai ottaa aurinkoa laajoilla nurmikentillä.

Englischer Garten





Chinesischer turm -torni on yksi puiston nähtävyyksistä. Puusta rakennettu pagodityylinen rakennus on palanut useita kertoja, mutta rakennettu aina uudelleen alkuperäisen, vuonna 1790 valmistuneen tornin mukaiseksi. Torni on keskellä Münchenin toiseksi suurinta biergartenia, jossa on 7 000 istumapaikkaa.



Itäpuolelta virtaavasta Isar-joesta on tehty tekojokia, joiden viileisiin vesiin voi pulahtaa virkistäytymään. Eisbach ja Schwabinger Bach -virrat sivuhaaroineen kulkevat puiston halki välillä vuolaastikin virraten.

Isar






Eisbach-tekojoki muodostaa Haus de Kunst -taidemuseon lähellä olevan sillan luona pysyvän aallon, jossa taitavammat surffarit käyvät harjoittamassa taitoaan. Paikallaan pysyvässä aallossa pystyy surffaamaan niin kauan kuin kunto ja jonossa odottavat toiset surffarit sallivat.

Eisbach




Lue myös: Mainio München - raatihuone ja residenssi



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsingin helteistä Mustasaareen

Kuva
  Metsäinen Mustasaari Helsingin länsipuolella on lapsiperheiden suosiossa. Se on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari.  Arkkitehti Florentin Granholm rakennutti saarelle huvilan perheensä kesäasunnoksi vuonna 1888. Kieltolain aikana salakapakkanakin toiminut rakennus palvelee nyt kahvilana. Myös lounasta on tarjolla. Puinen kappeli on rakennettu 1930-luvulla. Siellä pidetään hartaus- ja rukoushetkiä sekä jumalanpalveluksia. Hiekkarannan lisäksi lapsia houkuttelevat kanit, kanat ja ankat. Käytettävissä on myös lasten leikkipaikka, uimaranta ja pieni jalkapallokenttä. Mustasaaren eri puolille pääsee kulkemaan polkuja pitkin. Kierrokselle tulee mittaa noin kilometrin verran. Maisemia on niin Seurasaaren selälle kuin Lauttasaaren ja Kaskisaarenkin suuntaan. Osa kierroksesta kulkee aidatulla alueella. Siellä on mahdollista tavata saaren lampaat, joita voi päästä rapsuttelemaan. Ne voivat olla myös naapurisaaren puolella, jonne pääsee kävelysiltaa pitkin. Luonnontilaisen Hevossaar...
Lue lisää »

Saarihyppelyllä Oslonvuonossa

Kuva
  Oslonvuonon saaret ovat niin paikallisten kuin turistienkin suosimia retkikohteita. Oslosta etelään kurottava vuono on 107 km pitkä. Lautat saariin lähtevät Raatihuoneen aukion (Rådhusplassen) edustan laitureilta. Matkan alkajaisiksi voi ihailla näkymiä Akershus Festning -linnoitukselle ja Aker Bryggen alueen moderneihin rakennuksiin. Hovedoyan saari on kymmenen minuutin lauttamatkan päässä. Sen sotilaallisesta historiasta kertoo 1800-luvun mallia oleva tykkipatteri. Saarella on myös 1100-luvulla perustetun luostarin rauniot. Hovedoya on suojelualuetta geologiansa ja luonnon monimuotoisuutensa takia. Saarien välinen lauttareitti mahdollistaa nopean siirtymisen toisille saarille. Osa saarista on asumattomia ja osittain  tai kokonaan luonnonsuojelualuetta, jolloin leiriytyminen ja tulenteko on kielletty. Päiväretkillä niissä voi kuitenkin käydä. Gressholmenin saarelta avautuvat maisemat lähisaarille ja Oslon kaupungin suuntaan. Oslonvuonossa on myös useita mökkisaaria, joilla ...
Lue lisää »

Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää

Kuva
  Pihlajasaari on yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäisistä uinti- ja retkikohteista. Entinen huvilasaari on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Oikeastaan kyse on kävelysiltojen yhdistämästä saariryhmästä, johon kuuluvat Itäinen ja Läntinen Pihlajasaari, Lasimestarinsaari sekä Vadelmakupu. Helsingin kaupunki rakensi Pihlajasaarelle merikylpylän kaupunkilaisille. Uimarantaa varten ruopattiin santaa meren pohjasta. Hienohiekkaista rantaa koristaa 42 värikästä pukukoppia. Niistä kuusi on yleisessä käytössä. Arkkitehti F. A. Sjöströmin vuonna 1881 rakennuttama huvila toimii nykyään ravintolana. Sen edustalla olevan kallioterassin ympärillä voi edelleen nähdä vanhoja puutarhakasveja. Saarilla kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Se vie kallioilta metsiköihin ja suojeltuihin lehtoihin. Itäisen Pihlajasaaren puolella entisen öljyvaraston muurien sisällä on maksullinen telttailualue. Eteläinen niemeke toimii naturistirantana.  Lasimestarin...
Lue lisää »

Kultarannan uudistettu puutarha

Kuva
  Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitseva Kultaranta on toiminut Suomen presidenttien kesäasuntona jo yli sata vuotta. Sen puutarhassa vierailee vuosittain tuhansia ihmisiä.  Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti Kultarantaan graniittisen linnan kesähuvilakseen. Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen rakennus valmistui vuonna 1916. Kordelinin kuoleman jälkeen tila siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 1922, josta alkaen se on ollut tasavallan presidenttien käytössä. Linnasta ja sen edessä olevasta musiikkipaviljongista avautuu maisema Naantalin satamaan ja vanhaan kaupunkiin. Päärakennuksen lisäksi alueella on muitakin rakennuksia. Muotopuutarhan laidoilla sijaitsevat muun muassa Munkkimäki ja Pikkulinna, jotka ovat henkilökunnan käytössä. Kultarannan puutarhan suunnittelivat Svante ja Paul Olsson, isä ja poika. Alkuperäiseen asuunsa uudistettu muotopuutarha on yksi Suomen ensimmäisistä, joka edustaa arkkitehtonista tyyliä.  Tunnin opaste...
Lue lisää »

Lahti - sataman sykettä ja puistojen rauhaa

Kuva
  Lahti on 120 000 asukkaan kaupunki Vesijärven etelärannalla. Satamasta lähtevillä laivoilla pääsee Päijänteelle saakka. Vilkkaassa satamassa on myös puoteja, kahviloita ja ravintoloita. Kongressi- ja konserttikeskus Sibeliustalo sekä Piano-paviljonki edustavat alueen puurakentamista. Ne ovat osa Lahden puuarkkitehtuuripuistoa .  Satamaraitilta nousee 180 askelmaa kohti Kariniemenmäellä sijaitsevaa Lanu-puistoa. Vuonna 2023 valmistuneita portaita voi käyttää niin kunnon kohentamiseen kuin maisemien ihailuunkin. Lanu-puiston siimeksessä kiertävän polun varrella on kaksitoista kuvanveistäjä Olavin Lanun betonista veistosta. Vuonna 1989-1992 valmistuneet teokset on suunniteltu sulautumaan osaksi lehtometsän luontoa. Niiden luonnonkiven värinen pinta on saanut ajan saatossa sammaloitua. Lanun teokset käsittelevät ihmisten suhdetta luontoon. Malleina ovat toimineet niin perheen jäsenet ja ystävät kuin Lähden Taideinstituutin opiskelijatkin, jotka myös avustivat teosten työstämises...
Lue lisää »