Mijas Pueblon kauneimmat pyhäköt: Ermita de la Virgen de la Pena ja Iglesia Inmaculada Concepción

Mijas Pueblo

MIJAS PUEBLON KAUNEIMMAT PYHÄKÖT

Ermita de la Virgen de la Pena -luolakappeli

Maisemien, kukkaiskatujen ja museoiden lisäksi Mijas Pueblossa on muutakin nähtävää. Aasitaksiaseman taustalla häämöttää 1500-luvun puolivälissä kallioon kaivettu Ermita de la Virgen de la Peña -luolakappeli. Munkkien kaivama kappeli on omistettu Mijasin  suojeluspyhimykselle ja se on suosittu vihkimispaikka.

Ermita de la Virgen de la Pena, Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Rakennelman toisessa päässä toimii pieni matkamuistomyymälä.

Mijas Pueblo

Puisto ja näköalat

Kappelin edessä on puistikko, jota koristaa suihkuallas. Mirador del Compas -näköalapaikalta avautuvat maisemat rannikolle ja lähikukkuloille. 

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Iglesia Inmaculada Concepción -kirkko

Avenida del Compás -katua itään pääsee Plaza de la Constitución -aukion kautta Paseo de la Muralla -kadulle. Sen varrella seisoo Iglesia Inmaculada Concepción -kirkko. 1500-luvun rakennus sijaitsee alkuperäisen asutuksen paikalla, jossa aikaisemmin komeili roomalainen linna ja maurilainen moskeija.

Iglesia Inmaculada Concepcion, Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo

Mijas Pueblo


Muita Mijas Pueblo -aiheisia blogiartikkeleitamme:

Mijas Pueblon mielenkiintoiset museot
Mijas Pueblon muurikierroksella
Mijas Pueblo - idyllinen kukkaiskylä vuoren rinteellä




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa

Kuva
  SUOSITTUJA PATIKOINTI- JA LUONTOPOLKUJA SUOMESSA Patikointi- ja luontopolkuja löytyy eri puolilta Suomea. Usein ne kulkevat suojellussa luontomaisemassa, osa peräti kansallismaisemissa. Reittejä saattaa löytyä myös yllättävän läheltä asutuskeskuksia. Seuraavassa esittelemme suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa. TAHKON TÄHTIKIERROS Nilsiän Tahkovuoren huippu on 201 metriä korkeammalla kuin alla välkehtivän Syvärinjärven pinta. Rannasta vuoren laelle voi nousta Tahkon Tähtikierros -nimellä kutsuttua patikointireittiä myöten. Kokonaisuudessaan 6,3 km mittainen reitti kulkee hyvin vaihtelevissa maisemissa: lehtometsässä, laskettelurinteen päällä ja kapeassa kalliorotkossa.  Tahkon tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle HUUTAVANHOLMAN KIERROS Huutavanholman kierros muodostaa toisen puolikkaan Tähkon Tähikierroksesta. Se kulkee läpi suojellun lehtometsän. Luonnonpolkujen lisäksi reitillä on lankkupolkuja, portaita ja tasanteita. Yhteensä 4,6 kilometrin kierroksen ...
Lue lisää »

Akershusin linna ja linnoitus Oslossa

Kuva
  AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko   Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi   Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
Lue lisää »

Oslon kuninkaallinen linna ja palatsinpuisto

Kuva
OSLON KUNINKAALLINEN LINNA Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849.  Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas . Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet.  Vahdinvaihtoseremonia linnan pihalla Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Palatsinpuisto Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto . Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto   Kuningattaren puisto ...
Lue lisää »

Lappeenrannan Hiekkalinna 2026

Kuva
  LAPPEENRANNAN HIEKKALINNA 2026 Yksi Lappeenrannan kesänähtävyyksistä on Pohjoismaiden suurin hiekkalinna. Hiekkaveistosalue sijaitsee Linnoitusniemen pohjoiskärjessä.  Kesän 2026 taiteilijat Ensimmäisen kerran hiekkaveistokset pystytettiin vuonna 2004. Niiden suunnittelijoina ovat vaihdelleet lapsista taiteilijoihin. Vuonna 2026 veistosten tekijöinä toimi 17 taiteilijaa. Veistosten teemat Myös veistosten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2026 teemana oli ”Elävät veistokset”. Rakennusaineina hiekka, vesi ja puuliima Veistokset valmistetaan hiekasta ja vedestä. Pintaan suihkutetaan puuliimaa, joka suojaa niitä sateelta ja tuulelta. Kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa Veistosten tekemiseen käytetään kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa. Samaa hiekkaa hyödynnetään seuraavana kesänä uudelleen. Maksuton sisäänpääsy Hiekkalinnan alue on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun. Veistoksiin voi tutustua maksutta. Muut palveluntarjoajat Hiekkalinnan alue on avoinna päivittäin ympäri vuorokauden 30....
Lue lisää »

Tamminiemi - Kekkosen kotimuseo

Kuva
  TAMMINIEMI - KEKKOSEN KOTIMUSEO Suomen presidenttien entinen virka-asunto, Tamminiemi, toimii nykyään Urho Kekkosen (1900-1986) kotimuseona. Jugend-tyylisen huvilan rakennutti tukkukauppias Nissen vuonna 1904. Hufvustadbladetin päätoimittaja Amos Andersson lahjoitti huvilan valtiolle presidenttien asuinkäyttöön vuonna 1940. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän mieltyi Seurasaaren ulkoilumaastojen vieressä sijaitsevaan Tamminiemen huvilaan ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Kotimuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1987.  Tamminiemen sali Tamminiemen sisustus on 1970-luvulta, ajalta jolloin presidenttipari asui talossa. Alakerta oli edustuskäytössä. Eteisaulasta pääsee Tamminiemen juhlalliseen saliin. Seurusteluhuone, ruokasali ja keittiö Salin eteläpäässä on seurusteluhuone sohvaryhmineen. Pohjoispäädyssä on pieni ruokasali, jossa presidenttipari nautti arkiset ateriansa. Siellä on esillä Kuuban presidentin Fidel Castron lahjoittama sikarilaatikko. Ruo...
Lue lisää »