Ratikkamuseo Helsingin Töölössä

 


RATIKKAMUSEO

Ratikkamuseo sijaitsee Helsingin Töölössä vuonna 1900 rakennetussa vaunuhallissa. Rakennus on arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnittelema. Halli on toiminut museona vuodesta 1993 lähtien.



Ratikkamuseossa voi tutustua eri aikakausien raitiovaunuihin, esineistöön ja asuihin. Infotaulut kertovat raitiovaunuliikenteen kehityksestä. Kolmeen vaunuun pääsee sisällekin. 


Hevosvetoisia vaunuja

Säännöllinen raitiovaunuliikenne Helsingissä alkoi vuonna 1891. Ensimmäisten vuosien aikana vaunuja vetivät hevoset. 




Avoperävaunuja kesäkäytössä

Raitiovaunuliikenne sähköistettiin vuodesta 1900 alkaen. Helsingin olympialaisiin (1952) saakka kesäkäytössä olivat myös avoperävaunut.





Sisulaattori-simulaattori

Sisulaattori-simulaattorissa voi istua kuljettajan tai rahastajan paikalle. Videot, kuvat ja äänitehosteet vievät menneisyyden Helsinkiin - sota-aikaan, olympialaisiin ja 70-luvulle.







Museon esineistöä ja leikkialue

Museon vitriineissä on esillä raitiovaunujen historiaan liittyvää esineistöä, muun muassa lippujen leimauslaite, karttoja ja pienoismalleja. Lapsia varten on leikkipiste, jossa voi ajella Helsinki-kartalla. 






Moottorivaunuja ulkomailta

Esillä on kaikkiaan kuusi raitiovaunua hallin vasemmalla ja oikealla seinustalla. Vaunuja tilattiin aluksi Saksasta ja Yhdysvalloista, mutta myöhemmin ne valmistettiin pääosin Suomessa.







Aukioloajat ja sisäänpääsy

Ratikkamuseo on auki päivittäin klo 11-17 osoitteessa Töölönkatu 51 A. Poikkeukselliset aukioloajat voit tarkistaa tästä.  Museoon pääsee tutustumaan maksutta. 

Matkailublogimme muihin artikkeleihin pääset tutustumaan tästä.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruiskumestarin talo Helsingin Kruununhaassa

Kuva
  RUISKUMESTARIN TALO Ruiskumestarin talo on vanhin Helsingin kantakaupungissa säilynyt puutalo. Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1816. Helsingin museon ylläpitämä talo esittelee asumista kaupungin virkamiehen perheessä 1860-luvulla. Ruiskumestari Wickholmin perheen asunto Vuosien 1859-1896 välillä talon omisti ruiskumestari Alexander Wickholm. Ruiskumestari vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta.  Perheeseen kuului Sofia-vaimo ja viisi lasta.  Piharakennus Pihapiirissä on kaksi rakennusta. Piharakennusta on käytetty keittiönä, leivintupana, saunana ja asuinhuoneena. Siellä voi tutustua asukkaista sekä asuinalueesta kertoviin vanhoihin valokuviin ja museopuotiin. PÄÄRAKENNUKSEN HUONEITA Ruiskumestarin talo oli alunperin maalattu punamullalla. Okrankeltaisen värin se sai myöhemmin. Myös kuisti on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Keittiö Talossa oli alun perin sali ja kolme kamaria. Keittiö oli alkujaan piharakennuksessa. Se...
Lue lisää »

Imatran kylpylän luontopolku

Kuva
  IMATRAN KYLPYLÄN LUONTOPOLKU Imatran kylpylältä koilliseen kulkee luontopolku. Reitti on merkitty puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä. Luontopolulla pitäisi olla 31 rastipistettä, joskin suurinta osaa niistä on hankala havaita reitin varrelta. Menomatka rantapolkua pitkin Neljän kilometrin pituinen polku seurailee menomatkalla Saimaan rantoja. Polku on paikoin kivinen ja epätasainen.  Lempukan uimaranta ja venevajoja Reitti kulkee ohi Lempukan uimarannan. Matkalla kohti Hirsikankaanlahtea voi nähdä useita venevajoja. Paluumatkalle Hosseinlahden kohdalta Luontovaellusta on mahdollista lyhentää kilometrillä kääntymällä takaisin jo Hosseinlahdentien parkkipaikan kohdalta.  Paluumatka kulkee pääosin kauempana rannasta vaihtelevissa lehtomaisemissa. Kosteimpien paikkojen kohdalla on pitkospuut. Metsätietä Imatran kylpylälle Viimeinen kilometri on leveämpää metsätietä. Luontopolku päättyy Imatran kylpylän edustalle. Imatran kylpylän reittikartta *Luontopolun alkuun pääse...
Lue lisää »

Thessalonikin museoita: Bysanttilaisen kulttuurin museo ja Thessalonikin arkeologinen museo

Kuva
  THESSALONIKIN MUSEOITA Thessalonikiin ja sen lähialueen kulttuuriin ja historiaan voi tutustua kaupungin kymmenissä erilaisissa museoissa. Niistä suurimmat ja merkittävimmät ovat keskittyneet Aleksanteri Suuren muistomerkin lähellä sijaitseviin kortteleihin.  BYSANTTILAISEN KULTTUURIN MUSEO Museon yksitoista galleriaa Bysanttilaisen kulttuurin museo (Leof, Stratou 2) kertoo aikakauden taiteesta, arkkitehtuurista ja historiasta. Sen yksitoista galleriaa esittelee muun muassa freskoja, veistoksia ja mosaiikkeja. Makedonialaiset kumpuhaudat - museon erikoisuus Museon erikoisuus ovat makedonialaiset kumpuhaudat hellenistiselta ajalta. Niihin haudattiin yhteisön arvovaltaisimmat yksilöt. Hautaustapaa ei käytetty enää kristinuskon yleistymisen jälkeen. Esineistö kreikkalaisen Makedonian alueelta Museon esineistö on peräisin kreikkalaisen Makedonian alueelta. Vanhimmat esineet ovat Thessalonikin perustamisen ajoilta 300-luvulta eKr. Thessaloniki oli Bysantin valtakunnan toiseksi tä...
Lue lisää »

Wienin tärkeimmät nähtävyydet

Kuva
  WIENIN TÄRKEIMMÄT NÄHTÄVYYDET Wien tarjoaa keisarillista loistoa palatsien, kirkkojen ja puistojen muodossa. Habsburgien valtakausi kesti 1200-luvulta 1900-luvun alkuun. BAROKIN LOISTOKUUTTA WIENISSÄ Hofburgin palatsialue oli Itävallan keisarien talvipalatsi. Palatsit, kirkot, kirjasto ja ratsastuskoulu rakentuivat 2 600 huonetta sisältäväksi kokonaisuudeksi. Vanhan keisarillisen kirjaston keskus on barokkityylinen Prunksaal. Myös vanhassa kaupungissa sijaitseva Kinskyn palatsi edustaa barokkia. Barokin loistokkuutta Wienissä: Hofburgin palatsialue, Itävallan kansalliskirjasto ja Kinskyn palatsi HABSBURGIEN KEISARILLINEN KRYPTA, KAPUSIINIKIRKKO JA PYHÄN MIKAELIN KIRKKO Habsburgien hautakammio sijaitsee Kapusiinikirkon kryptassa. Haudoissa lepää 150 keisarillisen suvun jäsentä. Pyhän Mikaelin kirkko oli keisarillisen hovin kotikirkko. Habsburgien Keisarillinen krypta, Kapusiinikirkko ja Pyhän Mikaelin kirkko PYHIMYSTEN KIRKKOJA WIENISSÄ Wienin vanhankaupungin alueella tai sen tunt...
Lue lisää »

Tukholman Vasa-museo

Kuva
  VASA-LAIVA - TUKHOLMAN UPONNUT YLPEYS Ruotsin kuninkaan lippulaiva Vasa upposi neitsytmatkallaan vain varttitunnin purjehduksen jälkeen vuonna 1628. Hylky nostettiin 32 metrin syvyydestä vuonna 1961. Entisöidyn laivan ympärille rakennettiin Djurgårdeniin Tukholmaan museo, joka avattiin yleisölle vuonna 1990. Miksi Vasa-laiva upposi? Vasa-laivan uppoamissyynä pidetään sitä, että kuningas Kustaa II Aadolf halusi kesken rakennustöiden lisätä toisen tykkikannen. Painolastina olleiden kivien määrää ei tilanpuutteen takia kuitenkaan voinut lisätä, jolloin laivasta tuli kiikkerä. Se kallistuikin kohtalokkaasti jo ensimmäisestä tuulenpuuskasta reilun kilometrin päässä lähtösatamasta.  Maailman parhaiten säilynyt 1600-luvun sotalaiva Laiva säilyi 333 vuotta Tukholman edustan saastuneissa ja siten vähähappisissa vesissä. Museossa nähtävä Vasa-laivaa koostuu 98 %:sti alkuperäisistä osista. Se on maailman parhaiten säilynyt 1600-luvun sotalaiva. Kookas ja koristellinen Vasa-laiva oli ai...
Lue lisää »