urbaanipatikoijat

  Finlandia-talo Töölönlahden rannalla Helsingissä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kongressisiipi neljä vuotta myöhemmin. Aallon laatiman suunnitelman mukaan Helsingin keskustaan piti valmistua kulttuurirakennusten ketju. Niistä vain Finlandia-talo toteutui. Kongressi- ja tapahtumakeskuksena toimiva Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty valkoista Carraran marmoria ja mustaa graniittia. Talon sisätiloissa on Aallolle tyypillisiä epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Innoituksen lähteenä on ollut entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuuri. Myös portaikoissa ja lämpiöissä on käytetty valkoista marmoria. Finlandia-talon Aalto on suunnitellut on kokonaistaideteokseksi lamppuja ja kalusteita myöten. Päärakennukseen tutustuminen on nykyään mahdollista muillekin kuin tapahtumiin osallistujille. Yleisten tilojen lisäksi talon ravintolat ja design -ka...

  Lapinlahden sairaala sijaitsee puiston keskellä lähellä Hietaniemen hautausmaata. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Se otettiin käyttöön vuonna 1841 ja toimi vuoteen 2008 saakka.  Nykyään sairaalan tiloissa on kahvila, taidenäyttelyitä ja Mental Museum sekä eri alojen vuokralaisia. Taidenäyttely ja museo löytyvät eteläsiiven ensimmäisen kerroksen käytävältä, Osasto 5:n oven takaa. Mental Museum on käytävän perällä. Infotaulut kertovat Lapinlahden sairaalan historiasta, mielenterveyden hoitomenetelmien kehittymisestä sekä Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toiminnasta. Esillä on vanhaa sairaalaesineistöä ja valokuvia. Sairaalan tunnetuin potilas oli kansalliskirjailija Aleksis Kivi, jota hoidettiin ”veren vähyyden, juopottelun ja loukatun kirjailijakunnian” takia. Kivi oli potilaana yhdeksän kuukautta vuosina 1871-1872. Potilashuone on toisessa kerroksessa pitkän käytävän päässä. Puiston ja puutarhan hoitaminen on edist...

  Norjan kansanperinteen museo on Oslon suurin ulkoilmamuseo. Bygdoyn niemellä on esillä 160 rakennusta keskiajalta nykypäivään. Ne esittelevät erilaisia asuinpiirejä eri alueilta ja aikakausilta Norjassa. Kaupunkimaisesta elämästä kertovat Oslon Enerhaugenista siirretyt talot. Niissä voi tutustua 1800-1900-lukujen lähiökoteihin. OBOS-gården on Oslosta siirretty kolmikerroksinen tiilitalo. Kahdessa eri rapussa on näytteillä kahdeksan kalustettua kotia 1800-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Kaupunkimaista elämää esittävällä "vanhan kaupungin" alueella voi tutustua myös entisaikojen kauppoihin ja palveluihin. Maaseudun rakennuksia on siirretty kylistä eri puolilta Norjaa. Yksittäisten rakennusten lisäksi on maatilan pihapiirejä esittäviä kokonaisuuksia. Vanhimmat niistä ovat 1200-luvulta. Golin sauvakirkko on museon tunnetuin rakennus. Se on 1200-luvulta. Puusta rakennettuja sauvakirkkoja löytyy vain Pohjois-Euroopasta. Viimeistä ehtoollista kuvaava alttaritaulu ja seinämaalauks...