Finlandia-talo ja Finlandia-näyttely

 

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo Töölönlahden rannalla Helsingissä on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema. Päärakennus valmistui vuonna 1971 ja kongressisiipi neljä vuotta myöhemmin. Aallon laatiman suunnitelman mukaan Helsingin keskustaan piti valmistua kulttuurirakennusten ketju. Niistä vain Finlandia-talo toteutui.

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Kongressi- ja tapahtumakeskuksena toimiva Finlandia-talo on yksi Helsingin tärkeimmistä arkkitehtonisista nähtävyyksistä. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty valkoista Carraran marmoria ja mustaa graniittia.

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Talon sisätiloissa on Aallolle tyypillisiä epäsymmetrisiä muotoja ja luonnonmateriaaleja. Innoituksen lähteenä on ollut entisaikojen Italian ja Kreikan arkkitehtuuri. Myös portaikoissa ja lämpiöissä on käytetty valkoista marmoria.

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talon Aalto on suunnitellut on kokonaistaideteokseksi lamppuja ja kalusteita myöten. Päärakennukseen tutustuminen on nykyään mahdollista muillekin kuin tapahtumiin osallistujille. Yleisten tilojen lisäksi talon ravintolat ja design -kauppa ovat arkipäivinä avoinna kaupunkilaisille ja matkailijoille. Aukioloajat näet tästä.

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki


Alvar, Aino ja Elissa Aallon elämästä ja  elämäntyöstä kertova pysyvä näyttely on avattu Finlandia-talossa kesäkuussa 2025. Itse Finlandia-taloon pääsee maksutta, mutta Finlandia-näyttely on maksullinen. Näyttely koostuu viidestä elämyksellisestä tilasta. 
Pääsylipun voi ostaa Finlandia-talon aulan infopisteestä tai ennakkoon netistä. Näyttely ei ole museokorttikohde. Aalto-näyttely on avoinna ma-pe 9-18 ja la 11-18. Tarkempia tietoja näyttelystä ja lippujen hinnoista löydät tästä.

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki

Finlandia-talo, Helsinki


Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo, Tuusulanjärvi, Tahko
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki, Oslo


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tahkon Tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle

Kuva
  Tahkon rinnemaastossa kulkeva Tähtikierros kytkee yhteen Huutavanholman lehdon, Mäkiaution rotkon sekä mäen laelta avautuvat maisemat. Reitin kokonaispituus on 6,3 kilometriä. Se on kokonaisuudessaan kuljettavissa vain laskettelukauden ulkopuolella. Ponttonisillan kohdalta laskettelurinteiden alta alkavan reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Myötäpäivään kiertäen nousu 201 metriä Syvärinjärven pinnasta ylempänä olevalle Tahkovuoren huipulle tapahtuu loivemmin. Huutavanlehtoon suuntaavan polun pää löytyy Tahkolahden uimarannan ja sen vieressä olevan parkkipaikan takaa. Tahkon kyläyhdistys on kohentanut Tahkon Tähtikierroksen reittiä rakentamalla lankkupolkuja, kävelysiltoja ja rappusia. Reitti kulkee aluksi Huutavanholman lehtojensuojelualueen läpi. Muista Tahkon reiteistä poiketen Tähtikierrosta ei ole merkitty maastossa. Huutavanholmasta on suunnattava kohti Tahkon huippua. Järvimaisemaa pääsee ihastelemaan sekä reitille rakennetulta näköalapaikalta että mäen pä...
Lue lisää »

Tahkon maisemissa - Huutavanholman kierros

Kuva
  Tahkovuoren maastossa kiertää erilaisia retkeilyreittejä. Huutavanholman reitin pituus on 4,6 kilometriä. Se nousee lehtojensuojelualueen läpi Tahkovuoren laelle. Reitille pääsee ylittämällä Tahkolahden ponttonisillan. Laskettelurinteiden alta suunnataan rantatietä vasemmalle ohi uimarannan ja parkkialueen. Sen takana seisoo Huutavanholman kyltti. Opasteet ohjaavat etelään johtavalle metsäpolulle. Huutavanholman lehtojensuojelualueella maaston kulumista on pyritty ehkäisemään reitille rakennetuilla lankkupoluilla, portailla ja tasanteilla. Etenkin aluetta halkaisevan puron varressa on rehevää korpi- ja lehtokasvillisuutta. Puron ylittävältä sillalta seurataan Tahkon huipulle ohjaavaa viitoitusta. Tällä osuudella reitti kulkee enemmän luonnon muovaamia metsäpolkuja pitkin, joilla oleviin kiviin ja juurakoihin on hyvä varautua. Rinteen nouseminen palkitaan näköalapaikalta avautuvilla Syvärinjärven saaristomaisemilla. Tahkovuoren päällä tullaan näkötornille. Laskettelurinteiden pääl...
Lue lisää »

Lapinlahden sairaala - Mental Museum

Kuva
  Lapinlahden sairaala sijaitsee puiston keskellä lähellä Hietaniemen hautausmaata. Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa rakennuksessa toimi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Se otettiin käyttöön vuonna 1841 ja toimi vuoteen 2008 saakka.  Nykyään sairaalan tiloissa on kahvila, taidenäyttelyitä ja Mental Museum sekä eri alojen vuokralaisia. Taidenäyttely ja museo löytyvät eteläsiiven ensimmäisen kerroksen käytävältä, Osasto 5:n oven takaa. Mental Museum on käytävän perällä. Infotaulut kertovat Lapinlahden sairaalan historiasta, mielenterveyden hoitomenetelmien kehittymisestä sekä Pro Lapinlahti mielenterveysseuran toiminnasta. Esillä on vanhaa sairaalaesineistöä ja valokuvia. Sairaalan tunnetuin potilas oli kansalliskirjailija Aleksis Kivi, jota hoidettiin ”veren vähyyden, juopottelun ja loukatun kirjailijakunnian” takia. Kivi oli potilaana yhdeksän kuukautta vuosina 1871-1872. Potilashuone on toisessa kerroksessa pitkän käytävän päässä. Puiston ja puutarhan hoitaminen on edist...
Lue lisää »

Ainola - säveltäjämestarin koti

Kuva
  Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957)  rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla. Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli. Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhu...
Lue lisää »

Historiaa ja hortensioita Hatanpäällä

Kuva
Hatanpään huvila ja kartano ovat arboretumin ympärivuotiset kaunottaret. Tamperelainen pankinjohtaja Nils Idman rakennutti Hatanpään niemelle huvilan perheensä yksityisasunnoksi. Uusgoottilaistyylinen rakennus valmistui vuonna 1900. Tiilet valmistettiin Idmanin omassa tiilitehtaassa.  Huvilan koristeellinen kuisti, jossa Idmanin perhe nautti kauniista kesäpäivistä, on nykyään hääparien suosima kuvauspaikka. Myös uusrenesanssityylinen Hatanpään kartano on arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema. Kartano sijaitsee hieman etelämpänä ja on valmistunut jo vuonna 1885 . Niin Idmanin huvila kuin Hatanpään kartanokin päätyivät Tampereen kaupungille vuonna 1913. Kartanon vieressä ruusupuistossa loistavat vielä syksyn viimeiset ruusut. Ryhmä- eli jaloruusujen kukintaa riittää pitkälle syksyyn. Läheisen pergolan ympärillä olevien koristeomenapuiden oksista roikkuvat kypsyvät hedelmät. Syksy tuo kasveihin uusia värien vivahteita. Sorsalammen takana syys- ja japaninhortensiat pysyv...
Lue lisää »