Ainola - säveltäjämestarin koti

 

Ainola, Järvenpää

Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957)  rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla.

Ainola, Järvenpää

Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli.

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta.

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhuone alakertaan vuonna 1942 lääkärin suosituksesta. Tilavan keittiön vieressä oli huone keittäjälle ja sisäkölle.

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Aino Sibelius suunnitteli saunan ja sen vesijärjestelmän. Erillisessä saunarakennuksessa on löylyhuone, saunakamari ja pesutupa. Vieressä olevasta vinttikaivosta vesi nostettiin puukouruun, jota kautta se meni pesutupaan. Toinen kouru vei lämmitetyn veden padan yläpuolelta Jannen kylpyammeeseen. 

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää


Aino Sibelius suunnitteli, raivasi ja hoiti myös Ainolan puutarhaa, joka jakaantui hyöty-, koriste- ja omenatarhaan. Hyötytarhasta saatiin perheelle ruokaa. Omenatarhassa kasvoivat palkitut omenat.

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Ainola, Järvenpää

Sibeliukset asuivat Ainolassa elämänsä loppuun saakka. Aino Sibelius kuoli vuonna 1969. Molemmat on haudattu Ainolan puutarhaan. 

Ainola, Järvenpää

Museona Ainola avautui vuonna 1974. Se on säilytetty alkuperäisessä asussa. 
Ainola on avoinna vierailijoille vain kesäkaudella, tämän kesän osalta 30.9.2025 saakka.


Muita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön asukkaista kertovia blogiartikkeleita:


Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Petäjäveden Unesco-kirkko - talonpoikaisen hirsirakentamisen taidonnäyte

Kuva
  Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen on yksi Unescon seitsemästä maailmanperintökohteesta Suomessa. Paanukattoinen puukirkko sijaitsee kunnan keskustaajamassa 30 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kirkko on valmistunut vuonna 1765 ja kellotapuli vuonna 1821.   Petäjäveden vanha kirkko edustaa itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuria. Siinä kansanomainen puurakentamisen taito hirsisalvoksineen yhdistyy eurooppalaisen kirkkorakentamisen perinteisiin. Kirkko on säilynyt erityisen hyvin alkuperäisessä asussaan.  Ristinmuotoisen kirkon suunnitteli pitäjännikkari Jaakko Klemetinpoika Leppänen, joka oli keskisuomalainen kirkonrakentaja. Hänen kanssaan kirkkoa rakensivat 12 paikallista talonpoikaa, joiden puumerkit löytyvät kattorakenteista. Katon sisäpinnassa on myös punamullalla tehtyjä koristemaalauksia. Muutoin maalaamattomassa kirkossa on käsin veistetyt hirsiseinät ja lankkulattiat. Katajainen kattokruunukin on Leppäsen tekemä. Matkailijoiden suojeluspyhimys Pyhä Kris...
Lue lisää »

Harakan saari - monimuotoista luontoa ja luontotietoa

Kuva
  Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla. Kasvillisuuden ja linnuston ansiosta saari on osin luonnonsuojelualuetta. Aikaisemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on avattu yleisölle vuonna 1989. Saaren historiaan voi tutustua laiturin vieressä olevassa katoksessa. Akvaariotalosta voi hakea saaren kartan. Murtovesiakvaarioissa esitellään Itämeren vedenalaista eliöstöä: kaloja, leviä ja äyriäisiä. Luontokeskus on venäläisten vuonna 1908 rakentamassa kasarmirakennuksessa. Esillä on saaristoluonnosta kertova näyttely. Sieltä voi myös lainata kiikarit lintujen tarkkailuun. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Saarella kulkee noin kilometrin mittainen merkitty reitti. Leveämpi rantapolku on hiekkapohjainen, suurin osa reiteistä kulkee kallioilla. Harakka on lintujen pesimäsaari. Keväällä pesiä puolustetaan, jolloin osa saaren reiteistä saatetaan sulkea.  Rantareitiltä voi poiketa satutalo Vellamoon. Siellä on...
Lue lisää »

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo

Kuva
  Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo sijaitsee entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa Korkeakoskella Juupajoella. Suomen ensimmäinen kenkätehdas aloitti paikkakunnalla vuonna 1897. Museon kokoelmissa on toista tuhatta kenkäparia, työkaluja ja koneita. Maksuttoman museon ensimmäisessä kerroksessa on kenkien lisäksi esillä mainosjulisteita, valokuvia ja muita dokumentteja. Nähtävänä on myös Vuoden kenkä -näyttely, johon vuosittain on saatu kenkäpari joltakin tunnetulta henkilöltä.  Ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi kahvila, käsityömyymälä ja taidegalleria vaihtuville näyttelyille. Museo vietti hiljattain 40-vuotisjuhlia. Laajempi kenkien, työkalujen ja koneiden näyttely on toisessa kerroksessa. Suomen ainoassa kenkämuseossa on esillä monenlaisia jalkineita eri aikakausilta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Museoon ensimmäisen kerroksen perälle on sisustettu myös kenkätehtaan työläisen asunto. Se kertoo asumisesta 1940-luvun sota-aikana. Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin k...
Lue lisää »

Pyynikin maisemissa

Kuva
  Pyynikin harju sijaitsee Tampereen keskustan ja Pispalan kaupunginosan välissä. Jääkauden synnyttämän harjun pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Harjun korkein kohta on 85 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalla. Pyynikki on maailman korkein soraharju. Harjun laella on 26 metriä korkea näkötorni, jonka huipulta voi katsella ympäröivää maisemaa. Tornin alakerrassa on munkeistaan kuuluisa kahvila.  Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikoille, joista avautuvat maisemat Pyhäjärvelle. Lenkkipolkujen reitistö risteilee pitkin poikin Pyynikinharjun luonnonsuojelualuetta.  Yhdet monista Pyynikin portaista vievät Thermopyleen solaan. Se on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko, joka on nimetty 1800-luvun lopulla antiikin Kreikan kuuluisan taistelupaikan Thermopylain solan mukaan. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään suunnaten se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioill...
Lue lisää »

Vigelandin patsaspuisto - valloittavien veistosten valtakunta

Kuva
  Vigelandin patsaspuisto Oslon länsilaidalla on yksi Norjan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Siellä käy vuosittain yli miljoona vierailijaa. Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin (1869-1943) eri ikäisiä ihmisiä kuvaavat veistokset on sijoitettu Frognerin puistoon, neljän kilometrin päähän keskustasta. Oslon suurimmassa puistossa on yhteensä 212 pronssi- ja graniittiveistosta, joista suurin osa on tehty vuosina 1926-1942. Puiston etelälaidalla olevaa pääsisäänkäyntiä koristaa viisi pronssista porttia. Sisäänkäynnin oikealla puolella on kuvanveistäjä Vigelandia esittävä patsas. Nurmikkoaukean jälkeen tullaan joen ylittävälle graniittisillalle. Sen kaiteilla on yhteensä 116 miehiä, naisia ja lapsia esittävää veistosta. Sillan jälkeen tullaan pronssisten veistosten kannattelemalle suihkulähteelle. Sitä ympäröi 20 patsasta, jotka esittävät ihmisiä puun juurella. Puiston korkeimmalla kohdalla kohoaa 17-metrinen monoliitti. Yhdestä kivestä veistetyssä patsaassa on 121 ihmishahmoa. Monoliitille n...
Lue lisää »