Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa

 

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Jean Sibeliuksen (1865-1957) syntymäkoti sijaitsee Hallituskadulla Hämeenlinnan keskustassa. Vuonna 1834 rakennettu talo on entisöity 1860-luvun aikaiseen asuun. Sibeliukset asuivat talossa vuokralla vuoteen 1868 saakka, jolloin lääkäri-isä Christian Sibelius kuoli. 

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Kotimuseon antia

Sibeliuksen syntymäkoti on toiminut museona vuodesta 1965 lähtien. Museo esittelee perhettä ja lähisukua, lapsuuden harrastuksia, kavereita ja luontosuhdetta. Jean vietti 20 ensimmäistä elinvuottaan Hämeenlinnassa, joka oli tuolloin kolmen tuhannen asukkaan kolmikielinen kaupunki.


Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Musisointi koko perheen harrastuksena

Muiden säätyläisperheiden tapaan Sibeliukset harrastivat musisointia. Jean Sibelius aloitti pianonsoiton 7-vuotiaana tätinsä opetuksessa. 14-vuotiaana hän siirtyi setänsä kannustamana soittamaan viulua. Hämeenlinnassa oli runsaasti konsertteja ja rautatien ansiosta myös pääkaupungin taiteilijoiden esityksiä.

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sisarustensa kanssa Jean Sibelius muodosti trion, jolla oli myös julkisia esiintymisiä. Isosisko Linda soitti pianoa, pikkuveli Christian selloa ja Janne veteli viulua.

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksen syntymä

Jean Sibelius on syntynyt makuuhuoneessa, joka ennen perheen muuttoa toimi varastona. Kasteessa hän sai nimekseen Johan Christian Julius. Taiteilijanimi Jean tuli käyttöön vuonna 1886. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen säveltäjä. 
Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 160 vuotta 8.12.2025.

Sibeliuksen syntymäkoti, Hämeenlinna

Sibeliuksenpuisto

Birger Jaarlin -kadun varrella on Sibeliuksenpuisto. Sen keskellä on Kain Tapperin veistämä Sibeliuksen näköispatsas. Osa puiston penkeistä alkaa soittaa Sibeliuksen Puusarjan sävellyksiä, kun niille istuu. Pianosävellyksiä on tehty kuuselle, koivulle, hongalle, haavalle ja pihlajalle.

Sibeliuksenpuisto, Hämeenlinna

Sibeliuksenpuisto, Hämeenlinna


Sibeliuksen syntymäkoti on avoinna ympäri vuoden. Aukioloajat ja pääsymaksut näet tästä. 

Aikuisiässä Jean Sibelius rakennutti perheelleen kodin Järvenpäähän. Ainolasta kertovaan blogiartikkeliimme pääset seuraavasta linkistä:

Muita julkaisemiamme Hämeenlinna-aiheisia blogiartikkeleita:


Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo, Tuusulanjärvi, Tahko
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki, Oslo, Wien, Bratislava














Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Cueva del Tesoro - meriveden muovaama luolasto Rincón de la Victoriassa

Kuva
  CUEVA DEL TESORON LUOLAT  Cueva del Tesoron luolasto on ainoa laatuaan koko Euroopassa. Maapallolta vedenalaisia luolastoja on löydetty vain kaksi muuta. Cueva del Tesoro sijaitsee Rincón de la Victoriassa, Málagasta 12 kilometriä itään.  Meriveden muovaama luolasto Merivesi on vuosituhanten aikana muovannut kalkkikivikallioon luolia ja onkaloita. Myöhemmin maa kohosi, jonka jälkeen makeanveden virtaukset synnyttivät myös tippukivipylväitä ja -puikkoja. Luolaston kuuluisin asukas Luolastosta löydetty esineistö osoittaa, että niissä on muinoin asuttu. Ehkä kuuluisin asukki on ollut roomalainen valtiomies Marcus Crassus , joka piilotteli luolastossa poliittisia vainoojiaan kahdeksan kuukauden ajan vuonna 86 eKr. Tarinoiden mukaista aarretta luolista ei ole vieläkään (tiettävästi) löytynyt – muutamaa kultadinaaria lukuun ottamatta.  Maalauksia ja kalliopiirustuksia Luolastosta on löydetty myös maalauksia ja kalliopiirustuksia. Se on edelleen jatkuvien tutkimusten koht...
Lue lisää »

Sevillan kuuluisat aukiot: Plaza de España ja Plaza de América

Kuva
  SEVILLAN KUULUISAT AUKIOT Vuoden 1929 espanjalais-amerikkalaista maailmannäyttelyä varten Sevillaan rakennettiin kaksi aukiota. Parque de Maria Louisa -puiston alueella olevat aukiot ovat edelleenkin matkailijoiden kiinnostuksen kohteina.  Plaza de España -aukio   Plaza de España -aukio sijaitsee  puiston pohjoisosassa. Aukiota reunustaa puoliympyrän muotoinen rakennus, jossa renessanssiin ja barokkiin yhdistyy maurilaisia piirteitä. Sisätilat ovat nykyään julkishallinnon käytössä. Rakennusta reunustavissa alkoveissa on jokaisen Espanjan maakunnan vaakuna ja kartta. Aukiota kiertää keinotekoinen joki. Sen yli kulkevat neljä siltaa symboloivat neljää entistä kuningaskuntaa, jotka yhdistyessään muodostivat Espanjan valtion.  Turisteille on tarjolla monenlaista viihdykettä: flamenco-esityksiä, ajeluita veneellä tai vossikalla. Plaza de Españan upealle aukiolle pääsee maksutta. Plaza de América -aukio   Plaza de América -aukio sijaitsee Parque de Maria Louisa...
Lue lisää »

Patikkareitillä El Cantalin kalliorannalla

Kuva
EL CANTALIN KALLIORANTAREITTI El Cantalin kallioisella niemekkeellä kulkee kävelyreitti, joka yhdistää La Cala del Moralin ja Rincón de la Victorian taajamat Espanjan aurinkorannikolla.  Kukkuloilla polveilevilta poluilta on mainiot näkymät merelle ja molempiin suuntiin rannikkoa. Málagan paikallisbussien terminaalista lähtee bussi M-160 Rincon de la Victoriaan 15 minuutin välein. Lähimmäs kävelyreittiä pääsee jäämällä pois Cantal Bajon pysäkillä.  Rantaan johtavista rapuista kannattaa suunnata länteen vievälle ylemmälle reitille. Sieltä on näkymät Playa Cala del Moral -rannalle . Rantaa myötäilevä kävelyreitti Rincón de la Victoriaan erkanee kallioiden läpi puhkaistun tunnelin kohdalla. Entinen junatunneli palvelee nyt tasaisena kävely- ja pyörätienä. Rantareitin alkupäässä on hiljentymis- ja rukouspaikka Santuario de la Virgen del Carmen . Se on omistettu merenkulkijoiden ja kalastajien suojeluspyhimykselle. Polku mutkittelee maaston muotoja seuraten vuoroin nousten ja ...
Lue lisää »

Wien: Belvederen palatsin puisto ja kahvila

Kuva
  BELVEDEREN PALATSI, PALATSIN PUISTO JA KAHVILA Belvedere on kahden palatsin ja puiston muodostama kokonaisuus Wienin keskustan kaakkoisosassa. Barokkityylinen kokonaisuus on rakennettu vuosien 1712-1723 aikana Savoyn prinssi Eugenen (1663-1736) kesäasunnoksi. Prinssi Eugene palveli Habsburgien armeijan marsalkkana. Myöhemmin palatsikompleksi päätyi keisarinna Maria Teresian haltuun.  Ylä-Belvedere   Ylä- Belvederen viimeinen asukas oli kruununprinssi Franz Ferdinand, joka salamurhattiin Sarajevossa vuonna 1914. Tapahtuma käynnisti ensimmäisen maailmansodan, jonka myötä Habsburgien valtakausi päättyi.  Ylä-Belvedereä on jo 1700-luvun lopulta alettu käyttää keisarillisena taidegalleriana. Vuonna 1781 siitä tuli yksi maailman ensimmäisistä julkisista museoista. Nykyään palatsissa toimii taidemuseo , jossa on laaja kokoelma itävaltalaista taidetta. Schlosscafé Ylä-Belvederen palveluihin kuuluu myös Schlosscafé , jonka seinillä keisari Frans Josef I ja vaimonsa Elisabet...
Lue lisää »

Córdoba - Roomalainen silta ja Calahorran torni

Kuva
  CÓRDOBAN ROOMALAINEN SILTA JA CALAHORRAN TORNI Plaza del Triunfo -aukio Córdobassa on monelle turistille tuttu. Se sijaitsee Mezquita-katedraalin vieressä kaupungin halkaisevan Guadalquivir-joen varrella. Ikonisten rakennusten ympäröivältä aukiolta pääsee Puerta del Puente -portin kautta joen ylittävälle kivisillalle. Roomalainen silta Puente Romano (roomalainen silta) oli 20 vuosisadan ajan ainoa Guadalquivir-joen ylittävä silta. Alun perin sen rakensivat roomalaiset 1. vuosisadalla eKr, mistä silta on saanut nimensä. Nykyinen 247 metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä silta lienee maurilaisten jälleenrakentama 700-luvulla. Senkin jälkeen on tehty muutoksia ja korjauksia; vuonna 2004 se muutettiin jalankulkusillaksi.  Puolivälissä siltaa on kaupungin suojelupyhimyksen Rafaelin patsas, joka on peräisin 1600-luvulta. Calahorran torni Puente Romano -sillan eteläpäässä on linnoitettu Torre de la Calahorra -torni . Kalifi Abu´l-Hasan rakennutti sen vuonna 1333 sillan puolustusta ...
Lue lisää »