Benalmádenan pääsiäiskulkueita

 

BENALMÁDENAN PÄÄSIÄISKULKUEITA

Benalmádenan kaupungissa pääsiäisen viettoon kuuluvat olennaisena osana juhlalliset kulkueet. Jo ennen pääsiäisviikkoa järjestettiin viisi siirtokulkuetta, joissa pyhän viikon (Semana Santa) kulkueisiin kuuluvia lavoja siirrettiin niiden lähtöpaikoille. 

SIIRTOKULKUE

Benalmádenassa kulkueita järjestävät neljä katolista veljeskuntaa. Lauantaina, viikkoa ennen pääsiäistä, Cofradia del Coronado de Espinas -veljeskunnan siirtokulkue lähti Iglesia Immaculada Concepción -kirkolta Arroyo de la Mielin keskustasta.







Rautatieaseman nurkalta siirtokulkue kääntyi kohti pohjoista. Lapset kantoivat pientä Jeesus-lavaa. Soittokunta rytmitti matkantekoa.





PALMUSUNNUNTAIN LA POLLINICA-KULKUE

Palmusunnuntaina (Domingo de Ramos) järjestettiin ensimmäinen viidestä Arroyo de la Mielin pääsiäisviikon kulkueesta. Cofradía de la Redención -veljeskunnan La Pollinica-kulkueen nimi juontuu aasista, jolla Jeesus ratsasti Jerusalemiin ihmisten heiluttaessa tien varrella palmunlehviä.

Lapsia ja palmunoksakoristeita

Nykyään elävät palmunoksat on korvattu valkaistuista palmunoksista tehdyillä koristeilla. Ne valmistetaan palmuistaan kuuluisassa Elchen kaupungissa. Casa Hermandad -talolta Calle Parra -kadulta lähtevän kulkueen kärjessä kulkivat lapset valkaistut palmunlehvät käsissään.




Jeesus aasin selässä

Ensimmäisellä lavalla on Jeesus aasin selässä. Lavaa kantavat miehet violeteissa kaavuissa. Silmien peittämisellä osoitetaan katumusta. Kulkueen etenemistä tahdittaa puhallin- ja lyömäsoitinorkesteri.








Hunnutettuja naisia, suitsukkeita ja nasaretilaisia

Neitsyt Marian lavan edellä kulkee joukko pitsihuntuihin pukeutuneita naisia kantaen palmunoksia. Kulkue etenee suitsukkeiden tuoksussa kohti keskustaa. Kartiohuppuihin pukeutuneita marssijoita kutsutaan nasaretilaisiksi (nazarenos). He käyttävät veljeskuntien keskiaikaisen perinteen mukaisia asusteita.







Neitsyt Marian lava

Neitsyt Marian lavaa kantavat naiset vihreissä kaavuissa. Kulkueen ja lavojen etenemistä ohjaavat seremoniamestarit, "mayordomos". He soittavat kelloa merkiksi siitä, milloin kantajat voivat pysähtyä tauolle ja milloin matka jälleen jatkuu. Tämänkin lavan perässä marssii puhallin- ja lyömäsoitinorkesteri. Kierroksen jälkeen kulkue päättyy lähtöpisteeseensä.








PITKÄPERJANTAIN KULKUE

Pitkäperjantai-illan kulkue lähti Casa Hermandad -talolta ja kulki Arroyo de la Mielin keskustan halki.  Cofradia de la Redención -veljeskunnan järjestämässä kulkueessa tunnelma oli hartaan juhlallinen. 








Muita pääsiäisaiheisia blogiartikkeleitamme:

Málaga valmistautuu pääsiäisviikkoon
El Paso de Benalmádena - Jeesuksen kärsimysnäytelmä
Pyhän viikon kulkueita Puerto de la Cruzissa
Adeje - pitkäperjantain kärsimysnäytelmä (La Pasión de Adeje)


Muihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.

- Ulkomaan kohteitamme: Manner-Espanja (mm. Aurinkorannikko), Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki, Oslo, Wien, Bratislava
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo, Tuusulanjärvi, Tahko

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Akershusin linna ja linnoitus Oslossa

Kuva
  AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko   Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi   Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
Lue lisää »

Ruiskumestarin talo Helsingin Kruununhaassa

Kuva
  RUISKUMESTARIN TALO Ruiskumestarin talo on vanhin Helsingin kantakaupungissa säilynyt puutalo. Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1816. Helsingin museon ylläpitämä talo esittelee asumista kaupungin virkamiehen perheessä 1860-luvulla. Ruiskumestari Wickholmin perheen asunto Vuosien 1859-1896 välillä talon omisti ruiskumestari Alexander Wickholm. Ruiskumestari vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta.  Perheeseen kuului Sofia-vaimo ja viisi lasta.  Piharakennus Pihapiirissä on kaksi rakennusta. Piharakennusta on käytetty keittiönä, leivintupana, saunana ja asuinhuoneena. Siellä voi tutustua asukkaista sekä asuinalueesta kertoviin vanhoihin valokuviin ja museopuotiin. PÄÄRAKENNUKSEN HUONEITA Ruiskumestarin talo oli alunperin maalattu punamullalla. Okrankeltaisen värin se sai myöhemmin. Myös kuisti on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Keittiö Talossa oli alun perin sali ja kolme kamaria. Keittiö oli alkujaan piharakennuksessa. Se...
Lue lisää »

Imatran kylpylän luontopolku

Kuva
  IMATRAN KYLPYLÄN LUONTOPOLKU Imatran kylpylältä koilliseen kulkee luontopolku. Reitti on merkitty puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä. Luontopolulla pitäisi olla 31 rastipistettä, joskin suurinta osaa niistä on hankala havaita reitin varrelta. Menomatka rantapolkua pitkin Neljän kilometrin pituinen polku seurailee menomatkalla Saimaan rantoja. Polku on paikoin kivinen ja epätasainen.  Lempukan uimaranta ja venevajoja Reitti kulkee ohi Lempukan uimarannan. Matkalla kohti Hirsikankaanlahtea voi nähdä useita venevajoja. Paluumatkalle Hosseinlahden kohdalta Luontovaellusta on mahdollista lyhentää kilometrillä kääntymällä takaisin jo Hosseinlahdentien parkkipaikan kohdalta.  Paluumatka kulkee pääosin kauempana rannasta vaihtelevissa lehtomaisemissa. Kosteimpien paikkojen kohdalla on pitkospuut. Metsätietä Imatran kylpylälle Viimeinen kilometri on leveämpää metsätietä. Luontopolku päättyy Imatran kylpylän edustalle. Imatran kylpylän reittikartta *Luontopolun alkuun pääse...
Lue lisää »

Tamminiemi - Kekkosen kotimuseo

Kuva
  TAMMINIEMI - KEKKOSEN KOTIMUSEO Suomen presidenttien entinen virka-asunto, Tamminiemi, toimii nykyään Urho Kekkosen (1900-1986) kotimuseona. Jugend-tyylisen huvilan rakennutti tukkukauppias Nissen vuonna 1904. Hufvustadbladetin päätoimittaja Amos Andersson lahjoitti huvilan valtiolle presidenttien asuinkäyttöön vuonna 1940. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän mieltyi Seurasaaren ulkoilumaastojen vieressä sijaitsevaan Tamminiemen huvilaan ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Kotimuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1987.  Tamminiemen sali Tamminiemen sisustus on 1970-luvulta, ajalta jolloin presidenttipari asui talossa. Alakerta oli edustuskäytössä. Eteisaulasta pääsee Tamminiemen juhlalliseen saliin. Seurusteluhuone, ruokasali ja keittiö Salin eteläpäässä on seurusteluhuone sohvaryhmineen. Pohjoispäädyssä on pieni ruokasali, jossa presidenttipari nautti arkiset ateriansa. Siellä on esillä Kuuban presidentin Fidel Castron lahjoittama sikarilaatikko. Ruo...
Lue lisää »

Wienin tärkeimmät nähtävyydet

Kuva
  WIENIN TÄRKEIMMÄT NÄHTÄVYYDET Wien tarjoaa keisarillista loistoa palatsien, kirkkojen ja puistojen muodossa. Habsburgien valtakausi kesti 1200-luvulta 1900-luvun alkuun. BAROKIN LOISTOKUUTTA WIENISSÄ Hofburgin palatsialue oli Itävallan keisarien talvipalatsi. Palatsit, kirkot, kirjasto ja ratsastuskoulu rakentuivat 2 600 huonetta sisältäväksi kokonaisuudeksi. Vanhan keisarillisen kirjaston keskus on barokkityylinen Prunksaal. Myös vanhassa kaupungissa sijaitseva Kinskyn palatsi edustaa barokkia. Barokin loistokkuutta Wienissä: Hofburgin palatsialue, Itävallan kansalliskirjasto ja Kinskyn palatsi HABSBURGIEN KEISARILLINEN KRYPTA, KAPUSIINIKIRKKO JA PYHÄN MIKAELIN KIRKKO Habsburgien hautakammio sijaitsee Kapusiinikirkon kryptassa. Haudoissa lepää 150 keisarillisen suvun jäsentä. Pyhän Mikaelin kirkko oli keisarillisen hovin kotikirkko. Habsburgien Keisarillinen krypta, Kapusiinikirkko ja Pyhän Mikaelin kirkko PYHIMYSTEN KIRKKOJA WIENISSÄ Wienin vanhankaupungin alueella tai sen tunt...
Lue lisää »