Hatanpään arboretum - "jussin" aikaan

 

Hatanpään arboretum, Tampte

Kolme kilometriä Tampereen keskustasta etelään sijaitsee Hatanpään kartanopuisto. Pyhäjärven rantaan ulottuvassa puistossa on kotimaisia lehtipuita - koivua, vaahteraa ja lehmusta. Havupuita edustavat kuusi, siperianpihta ja siperiansembra. Pääosin puut on istutettu 1800-luvulla. 

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Puiston käytävät on nimetty Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Paitsi Kuninkaankuja, jossa kuningas Kustaa III käyskenteli vieraillessaan Hatanpään kartanossa vuonna 1775.

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Hatanpään kartanopuisto, Tampere

Arboretumin pensasruusut kukkivat kartanon eteläpuolella olevassa ruusutarhassa. Rinteessä kasvavien pensasruusulajikkeiden kukinnat ajoittuvat juhannuksen aikoihin.

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum. Tampere

Ruusupensailta edelleen etelämmäksi ja puusiltojen takana metsikön laidassa kukkivat yhtäaikaa värikkäät atsaleat ja vaaleat alppiruusut. Monien lajikkeiden värikirjo on parhaimmillaan keskisuven kynnyksellä.

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere

Hatanpään arboretum, Tampere


Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki






Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivisaari - kaunista luontoa ja arkkitehtuuria

Kuva
  Kivisaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa 13 kilometrin päässä keskustasta. Saari on avattu matkailukäyttöön vuonna 2024. Aikaisemmin siellä järjestettiin Helsingin seurakuntien rippikoululeirejä. Saaren päärakennus on jugendtyylinen Merilinna. Sen rakennutti sota-ajan kahvi- ja viljakaupoilla vaurastunut liikemies K.E. Kontro vuonna 1918. Piirustukset laati arkkitehti Eliel Saarinen. Suojeltu rakennus palvelee nyt ravintolana ja hotellina . Kontro oli kotoisin Laatokan Karjalasta. Merilinnan sisätiloissa näkyykin kansallisromanttisen karelianismin vaikutteita.  Kivisaaressa on muitakin majoituskäytössä olevia rakennuksia. Rannalla on myös sauna sekä pieni kappeli. Saaren polkuja pitkin voi kierrellä katselemassa jääkauden kuljettamia siirtolohkareita tai sammaleen pinnoittamia kiviröykkiöitä. Kivisaareen itäpuolella on neljän luodon kokoinen luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu linnuston takia elokuun puoleen väliin saakka. Kävelysilta johtaa viereiseen Karhus...
Lue lisää »

Vallisaari - luonnonystävän unelma

Kuva
  Vallisaari sijaitsee Helsingin edustalla Suomenlinnan vieressä. Vuonna 2016 virkistystä ja luontomatkailua varten avattuun saareen kulkee lautta Kauppatorilta. Tänä kesänä matkailijat pääsevät ihastelemaan luonnon lisäksi Helsinki Biennaalin taideteoksia. Vallisaaressa on useita lampia. Keskiajalla merenkulkijat ovat hakeneet niistä juomavettä. Saarta myöhemmin asuttaneet ovat käyttäneet niitä uimiseen ja pesemiseen. Saari on monimuotoinen luontokohde niittyineen ja lehtoineen. Siellä asuu monta harvinaista ja jopa uhanalaista lajia. Kustaanmiekan 81 metriä leveä salmi erottaa Vallisaaren Suomenlinnasta. Maisemia voi ihailla Pohjalan Gibraltarina tunnetusta näköalapaikasta tai läheisiltä mereen viettäviltä kallioilta. Vallisaari on ollut puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Ensimmäiset suojavallit Vallisaareen on pystytetty jo vuonna 1554. 1800-luvun puolivälissä rakennettiin pattereita, joista suurin on Aleksanterinpatteri. Sen päältä avautuvat näkymät merelle ja Helsi...
Lue lisää »

Kaisaniemen ulkopuutarha - silmäniloa ja sielunrauhaa

Kuva
  Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin rautatieaseman itäpuolella Kansallisteatterin takana. Ulkopuutarhassa on 2 800 kasvia eri puolilta maapalloa. Puutarha kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikköön, joka ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa.  Sisäänkäynti on Eläintarhanlahden puolelta Kaisaniemenranta-kadulta. Tulijan ottavat vastaan pensasruusuryhmät ja jasmiket. Puutarha on perustettu jo vuonna 1829. Ulkopuutarha on auki ympäri vuoden. Siellä kukoistavat monenlaiset puut ja pensaat, muun muassa lumipalloheidet. Vesialtaiden ympärille on ryhmitelty erilaisia kasvilajeja. Niiden lomassa voi käyskennellä samalla rauhoittuen kaupungin hälyltä ja vilskeeltä. Kivisen kasvimuseorakennuksen länsirinteellä on kivikkopuutarha paahteessa viihtyville kasveille. Se on perustettu vuonna 1884. Rakennuksen takaa löytyvät jäkälä- ja sammalpuistot. Puulajeja on sijoitettu puistoalueen reunoille. Koilliskulmassa, kivimuseon takana on kukkivien pensai...
Lue lisää »

Vankila - ainutlaatuinen museokohde Hämeenlinnassa

Kuva
  Hämeen linnan vieressä sijaitsee entinen lääninvankila, jossa toimii nykyään Suomen suurin vankilamuseo Vankila. Se esittelee vankeinhoidon ja vankilaelämän historiaa.  Vuonna 1871 valmistunut vankila oli ensimmäinen Suomessa, jossa vangit sijoitettiin selleihin. Vankilan esikuvana ovat toimineet amerikkalaisvankilat, joissa sellit sijaitsivat pitkän keskikäytävän molemmin puolin. Vankila oli toiminnassa vuoteen 1993 saakka. Osassa sellejä on erikoisnäyttelyitä, joissa esitellään eri aikakausien sellien sisustusta. Äänisellissä voi kuunnella vankien ja vartijoiden tarinoita vankilan elämästä. Vankien vastaanottotilat, vartijahuone ja sairaanhoitajan huone ovat alkuperäisessä asussaan. Pohjakerroksessa, ”maakerrassa”, on esillä vankien vaatetusta ja vartijoiden virkapukuja sekä vankilan esineistöä. Sieltä löytyvät myös pesutilat ja yösellit. Useamman hengen matkaselleissä vangit viettivät ensimmäisen ja viimeisen vankilayönsä. Vankilan pääsymaksut ja aukioloajat . Lue myös: A...
Lue lisää »

Finlaysonin tehdasalue - elämyksiä ilmaiseksi

Kuva
  Tampereen keskustorin pohjoislaidalta löytyy historiallinen Finlaysonin tehdasalue. Skotti James Finlayson perusti vuonna 1820 tekstiilitehtaan Tammerkosken yläjuoksulle. Vuonna 1836 sen ostivat pietarilaiset liikemiehet Carl Nottbeck ja Samuel Rauch, jotka alkoivat laajentaa tehdasta. Jo seuraavana vuonna valmistui Kuusvooninkinen, jossa tehtiin kaikki työvaiheet raakapuuvillan kehruusta valmiiseen lankaan asti. Kuusvooninkinen on alueen vanhin säilynyt rakennus. Se rakennettiin punatiilistä, mutta viimeisteltiin valkoisella rappauksella. Alueen muut rakennukset ovat valmistuneet pääosin 1800-luvun loppupuolella. Monet niistä on nimetty sen aikaisten tapahtumien innoittamina – Siperia, Seelanti ja Plevna. Finlaysonin tehtaan ansiota ovat Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo, Tampereen kasvu Pohjoismaiden suurimmaksi sisämaakaupungiksi sekä kansalliskirjailija Väinö Linna. Tekstiilituotanto alueella loppui 1990-luvun alussa. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii nykyään erilaisia ...
Lue lisää »