Porvariston elämää entisaikojen Hämeenlinnassa

 

Kaksi kotimuseota Hämeenlinnan keskustassa esittelevät porvariston asumista 1860-luvulta 1900-luvun alkuun. Toisessa on asunut lehtori Palander perheineen, toinen on säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti.

Lehtori Edward Wilhelm Palander perheineen asui Hämeenlinnassa Linnakadun ja Lukiokadun kulmassa vuosina 1884-1904. Pitkäaikaisimman asukkinsa mukaan nimetyssä rakennuksessa toimii kotimuseo, joka esittelee elämistä noina aikoina. 

Palanderin talo






Palanderin talo on rakennettu vuonna 1861. Siinä on asuttu vuoteen 1968 saakka, museo aloitti seuraavana vuonna.


Sibeliuksen syntymäkoti





Parin korttelin päässä Hallituskadulla on Sibeliuksen syntymäkoti. Rakennus on kunnostettu säveltäjän varhaislapsuuden aikaiseen asuun. Museo esittelee vuonna 1865 syntyneen Jean Sibeliuksen lapsuutta ja nuoruusvuosia.

Sibeliuksen syntymäkoti







Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin pääsymaksut ja aukioloajat.

Muita samantyyppisiä Urbaanipatikoijien julkaisemia blogiartikkeleita:


Lue myös:

Julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Thessalonikin rantapromenadi - urbaanipatikoijan unelma

Kuva
  Thessaloniki on Koillis-Kreikassa sijaitseva 320 000 asukkaan satamakaupunki. Sen rantaa reunustaa viiden kilometrin mittainen leveä rantapromenadi. Pyörien päällä liikkuville on koko matkalle satamasta konserttitalolle merkitty oma kaistansa. Jalankulkija voi siirtyä välillä havupuiden siimekseen tai poiketa promenadia reunustaviin teemapuistoihin.  Promenadin varrella virkistäytymistä tarjoavat myös  baarit ja kahvilat. Silmille iloa tuovat lisäksi monet taideteokset ja monumentit. Uimaan promenadilta ei pääse. Makedonian kuninkaan (336-323 eKr), Aleksanteri Suuren, massiivinen muistomerkki on yksi promenadin kuvatuimpia kohteita. Lempihevosensa Bukefaloksen kanssa Aleksanteri valloitti Persian ja eteni aina Intian valtamerelle saakka. Voittoisana aseena käytettiin jopa kuusimetrisiä sarissa-keihäitä. Aleksanteri Suuri kuoli Aasian sotaretken aikana vain 32-vuotiaana.Vuonna 315 eKr perustettu Thessaloniki nimettiin Aleksanteri Suuren sisarpuolen mukaan. Valkoisen torn...
Lue lisää »

Thessalonikin Akropolis - linna, muuri ja tornit

Kuva
  Thessalonikin vanhakaupunki eli yläkaupunki (Ano Poli) sijaitsee keskustan pohjoispuolella olevalla kukkulalla. Siellä on säilynyt bysanttilais- ja ottomaanien aikakauden rakennuksia, joita muualla kaupungissa tuhoutui vuoden 1917 suuressa tulipalossa. Korkeimmalla kohdalla on Heptapyrgion-linnoitus . Sen pohjoissivun vanhimmat osat ovat 300-luvun lopulta ja eteläsivu 1100-luvulta. Ottomaanit käyttivät linnoitusta sotajoukkojensa tukikohtana. Sen muureilla on yhteensä kymmenen tornia, joista voi ihailla kaupunkia ja Thermaikós-lahden maisemia. 1890-luvulla linna muutettiin vankilaksi, jollaisena se toimi vuoteen 1989 saakka. Sisäpihan vanhat talot purettiin ja niiden tilalle sekä linnan ympäristöön tehtiin uuden käyttötarkoituksen vaatimia rakennuksia. Entisessä vankilarakennuksessa on esittely sen toiminnasta. Vankeja varten rakennettiin myös oma kirkko. Linnoitus on auki kesäkaudella keskiviikosta maanantaihin klo 8-20. Pääsymaksu on 10 euroa. Heptapyrgion-linnoitus oli osa The...
Lue lisää »

Agia Kori - patikointia Ólympos-vuoren rotkossa

Kuva
  Myyttinen Ólympos-vuori kurottelee korkeuksiin noin 100 kilometriä Thessalonikista etelään. Korkein huippu, Mýtikas, nousee 2 918 metriin. Vuorta on pidetty jumalten, erityisesti ylijumala Zeuksen asuinpaikkana. Yli 50-huippuiselle vuorelle ja sen ympäristöön perustettiin Kreikan ensimmäinen kansallispuisto vuonna 1938. Yksi Ólympos-vuoren monista rotkoista sijaitsee neljä kilometriä Vrontoun kylästä lounaaseen. Agia Korin rotkossa ja sitä halkovan joen ympäristössä on polkuja, joita myöten pääsee patikoimaan. Ólympos-vuoren sateet laskeutuvat jyrkkiä rinteitä muodostaen näyttäviä vesiputouksia. Lammikoiden vihertävänä kimmeltävä vesi on kristallinkirkasta. Reitin varrella on Agia Korin kappeli, joka on omistettu läheisessä luolassa piilotelleelle tytölle. Kappelissa olevassa pyhän veden lähteessä käydään juomassa ja peseytymässä. Vedellä uskotaan olevan parantavia vaikutuksia. Ólympoksen kansallispuiston tiedotuskeskuksen  (Òympus National Park Information Center) näyttely ...
Lue lisää »

Halosenniemi - taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla

Kuva
  Hirsinen talo Tuusulanjärven Pitkäniemessä oli taidemaalari Pekka Halosen ja hänen perheensä koti vuosina 1902-1944. Halosenniemi toimii nykyään museona ja on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taiteilijakodeista. Pekka Halonen (1865-1933) tunnetaan etenkin talvisen luonnon ja kansanelämän kuvaajana. Hän kuului Tuusulanjärven rannoille kotinsa rakentaneiden taiteilijoiden yhteisöön, johon kuuluivat muun muassa kirjailija Juhani Aho ja säveltäjä Jean Sibelius.  Kansallisromantiikkaa henkivän ateljee-kodin Halonen suunnitteli yhdessä veljensä Antin kanssa. Keskisuomalaisesta punahongasta valmistui kaksikerroksinen talo, jossa oli seitsemän huonetta ja keittiö. Sen keskellä on koko talon korkuinen ateljee, jonka isosta ikkunasta avautuu taiteilijaa inspiroinut järvimaisema. Ateljee toimi myös perheen olohuoneena kirjastonurkkauksineen. Alakerrassa ovat myös vierashuone, keittiö ja ruokasali. Jokaiseen huoneeseen rakennettiin lämmitysuuni, myös eteiseen. Yläkerrassa o...
Lue lisää »

Thessaloniki - Aristotelous-aukiolta Agoralle

Kuva
  Thessalonikin rantakadun varrella sijaitsee Artistotelous-aukio. Sen rakentaminen tuli mahdolliseksi, kun kaksi kolmasosaa kaupungista tuhoutui vuoden 1917 suuressa tulipalossa. Ranskalainen arkkitehti Ernest Hébrard suunnitteli monumentaalisen akselin Aristotelous-aukiolta Agoralle. Suunnitelma toteutui osittain. Aukio on nimetty alueella vaikuttaneen filosofin ja tiedemiehen Aristoteleen (384-322 eKr) mukaan. Aristotelous-aukiota reunustavat kaupungin mahtipontisimmat rakennukset. Niissä näkyy niin bysanttilaisen kuin länsimaisenkin arkkitehtuurin vaikutteita. Aukion reunamilla on kahviloita ja baareja. Aukiolla järjestetään myös monenlaisia tapahtumia ja juhlia. Aristotelous-aukion pohjoisosassa seisoo Kreikan entisen pääministerin Eleftherios Venizeloksen (1864-1936) valkoinen patsas. Hieman lännempänä kulkee Venizelou-katu, jonka metroasema otettiin käyttöön vuonna 2024. Sitä rakennettaessa löytyi roomalaisajan marmoripäällysteinen ja pylväiden reunustama pääkatu. Aseman yht...
Lue lisää »