Tahkon Tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle

 

Tahkon tähtikierros

Tahkon rinnemaastossa kulkeva Tähtikierros kytkee yhteen Huutavanholman lehdon, Mäkiaution rotkon sekä mäen laelta avautuvat maisemat. Reitin kokonaispituus on 6,3 kilometriä. Se on kokonaisuudessaan kuljettavissa vain laskettelukauden ulkopuolella.

Tahkon tähtikierros

Ponttonisillan kohdalta laskettelurinteiden alta alkavan reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Myötäpäivään kiertäen nousu 201 metriä Syvärinjärven pinnasta ylempänä olevalle Tahkovuoren huipulle tapahtuu loivemmin. Huutavanlehtoon suuntaavan polun pää löytyy Tahkolahden uimarannan ja sen vieressä olevan parkkipaikan takaa.

Tahkon kyläyhdistys on kohentanut Tahkon Tähtikierroksen reittiä rakentamalla lankkupolkuja, kävelysiltoja ja rappusia. Reitti kulkee aluksi Huutavanholman lehtojensuojelualueen läpi.

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahklon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Muista Tahkon reiteistä poiketen Tähtikierrosta ei ole merkitty maastossa. Huutavanholmasta on suunnattava kohti Tahkon huippua. Järvimaisemaa pääsee ihastelemaan sekä reitille rakennetulta näköalapaikalta että mäen päällä seisovasta näkötornista. Huutavanholmasta tarkemmin kertovaan blogiartikkeliimme pääset tästä.

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Laskettelurinteiden päällä kulkevaa tietä pitkin kävellään noin kilometrin matka näkötornilta Panorama Barille. Parkkipaikalla metsän laidassa on Mäkiaution kyltti.

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Mäkiaution rotkon reitillekin on rakennettu kävelysiltoja ja portaita 250 metrin matkalle. Hankkeen toteuttamiseen on saatu EU-avustusta.

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko on 150 metriä pitkä kalliohalkeama. Sen molemmin puolin kohoavat liuskekiviset kallioseinämät. Kapeimmillaan rotko on vain pari metriä leveä. 


Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Mäkiaution rotko, Tahko

Rotkosta reitti laskeutuu metsäpolkua pitkin kohti maisemahissin ala-asemaa ja rantatietä myöten takaisin ponttonisillalle. 

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros

Tahkon tähtikierros


Lue myös:

Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo, Tuusulanjärvi
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki, Oslo

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tahkon maisemissa - Huutavanholman kierros

Kuva
  Tahkovuoren maastossa kiertää erilaisia retkeilyreittejä. Huutavanholman reitin pituus on 4,6 kilometriä. Se nousee lehtojensuojelualueen läpi Tahkovuoren laelle. Reitille pääsee ylittämällä Tahkolahden ponttonisillan. Laskettelurinteiden alta suunnataan rantatietä vasemmalle ohi uimarannan ja parkkialueen. Sen takana seisoo Huutavanholman kyltti. Opasteet ohjaavat etelään johtavalle metsäpolulle. Huutavanholman lehtojensuojelualueella maaston kulumista on pyritty ehkäisemään reitille rakennetuilla lankkupoluilla, portailla ja tasanteilla. Etenkin aluetta halkaisevan puron varressa on rehevää korpi- ja lehtokasvillisuutta. Puron ylittävältä sillalta seurataan Tahkon huipulle ohjaavaa viitoitusta. Tällä osuudella reitti kulkee enemmän luonnon muovaamia metsäpolkuja pitkin, joilla oleviin kiviin ja juurakoihin on hyvä varautua. Rinteen nouseminen palkitaan näköalapaikalta avautuvilla Syvärinjärven saaristomaisemilla. Tahkovuoren päällä tullaan näkötornille. Laskettelurinteiden pääl...
Lue lisää »

Harakan saari - monimuotoista luontoa ja luontotietoa

Kuva
  Harakan saari sijaitsee Helsingissä Kaivopuiston edustalla. Kasvillisuuden ja linnuston ansiosta saari on osin luonnonsuojelualuetta. Aikaisemmin puolustusvoimien käytössä ollut saari on avattu yleisölle vuonna 1989. Saaren historiaan voi tutustua laiturin vieressä olevassa katoksessa. Akvaariotalosta voi hakea saaren kartan. Murtovesiakvaarioissa esitellään Itämeren vedenalaista eliöstöä: kaloja, leviä ja äyriäisiä. Luontokeskus on venäläisten vuonna 1908 rakentamassa kasarmirakennuksessa. Esillä on saaristoluonnosta kertova näyttely. Sieltä voi myös lainata kiikarit lintujen tarkkailuun. Luontokeskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun tiistaista sunnuntaihin klo 10-17. Saarella kulkee noin kilometrin mittainen merkitty reitti. Leveämpi rantapolku on hiekkapohjainen, suurin osa reiteistä kulkee kallioilla. Harakka on lintujen pesimäsaari. Keväällä pesiä puolustetaan, jolloin osa saaren reiteistä saatetaan sulkea.  Rantareitiltä voi poiketa satutalo Vellamoon. Siellä on...
Lue lisää »

Pyynikin maisemissa

Kuva
  Pyynikin harju sijaitsee Tampereen keskustan ja Pispalan kaupunginosan välissä. Jääkauden synnyttämän harjun pohjoispuolella on Näsijärvi ja eteläpuolella Pyhäjärvi. Harjun korkein kohta on 85 metriä Pyhäjärven pintaa korkeammalla. Pyynikki on maailman korkein soraharju. Harjun laella on 26 metriä korkea näkötorni, jonka huipulta voi katsella ympäröivää maisemaa. Tornin alakerrassa on munkeistaan kuuluisa kahvila.  Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikoille, joista avautuvat maisemat Pyhäjärvelle. Lenkkipolkujen reitistö risteilee pitkin poikin Pyynikinharjun luonnonsuojelualuetta.  Yhdet monista Pyynikin portaista vievät Thermopyleen solaan. Se on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko, joka on nimetty 1800-luvun lopulla antiikin Kreikan kuuluisan taistelupaikan Thermopylain solan mukaan. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään suunnaten se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioill...
Lue lisää »

Ainola - säveltäjämestarin koti

Kuva
  Säveltäjä Jean Sibelius (1865-1957)  rakennutti perheelleen talon Järvenpäähän lähelle Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli jugend-vaikutteisen huvilan, joka valmistui asuinkuntoon vuonna 1904. Suolahtelaisista piilutetuista honkahirsistä tehty rakennus oli talvisin kylmä. Tilanne koheni, kun vuoden 1911 laajennuksen yhteydessä tehtiin myös suunnitelman mukainen lautaverhoilu. Nykyiseen ulkoasuunsa talo muotoutui 1930-luvulla. Sisään tullaan avokuistin kautta. Sali oli alkuun sekä Sibeliuksen työhuone että vierashuone. Sinne on sijoitettu 50-vuotislahjaksi saatu flyygeli. Keskellä sijaitseva ruokasali on talon suurin huone. Se toimi myös olohuoneena. Seinillä on myös lähinaapureiden, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin taideteoksia. Huonetta koristaa Lars Sonckin suunnittelema ja Sibeliuksen toivoma vihreä takka. Talon perällä on kirjasto, jossa on laaja kokoelma suomalaista ja ulkomaista kirjallisuutta. Sibeliukselle tehtiin työ- ja makuuhu...
Lue lisää »

Vigelandin patsaspuisto - valloittavien veistosten valtakunta

Kuva
  Vigelandin patsaspuisto Oslon länsilaidalla on yksi Norjan tunnetuimmista nähtävyyksistä. Siellä käy vuosittain yli miljoona vierailijaa. Kuvanveistäjä Gustav Vigelandin (1869-1943) eri ikäisiä ihmisiä kuvaavat veistokset on sijoitettu Frognerin puistoon, neljän kilometrin päähän keskustasta. Oslon suurimmassa puistossa on yhteensä 212 pronssi- ja graniittiveistosta, joista suurin osa on tehty vuosina 1926-1942. Puiston etelälaidalla olevaa pääsisäänkäyntiä koristaa viisi pronssista porttia. Sisäänkäynnin oikealla puolella on kuvanveistäjä Vigelandia esittävä patsas. Nurmikkoaukean jälkeen tullaan joen ylittävälle graniittisillalle. Sen kaiteilla on yhteensä 116 miehiä, naisia ja lapsia esittävää veistosta. Sillan jälkeen tullaan pronssisten veistosten kannattelemalle suihkulähteelle. Sitä ympäröi 20 patsasta, jotka esittävät ihmisiä puun juurella. Puiston korkeimmalla kohdalla kohoaa 17-metrinen monoliitti. Yhdestä kivestä veistetyssä patsaassa on 121 ihmishahmoa. Monoliitille n...
Lue lisää »