Imatran kylpylän luontopolku

 

IMATRAN KYLPYLÄN LUONTOPOLKU

Imatran kylpylältä koilliseen kulkee luontopolku. Reitti on merkitty puihin maalatuilla valkoisilla merkeillä. Luontopolulla pitäisi olla 31 rastipistettä, joskin suurinta osaa niistä on hankala havaita reitin varrelta.

Menomatka rantapolkua pitkin

Neljän kilometrin pituinen polku seurailee menomatkalla Saimaan rantoja. Polku on paikoin kivinen ja epätasainen. 






Lempukan uimaranta ja venevajoja

Reitti kulkee ohi Lempukan uimarannan. Matkalla kohti Hirsikankaanlahtea voi nähdä useita venevajoja.







Paluumatkalle Hosseinlahden kohdalta

Luontovaellusta on mahdollista lyhentää kilometrillä kääntymällä takaisin jo Hosseinlahdentien parkkipaikan kohdalta.  Paluumatka kulkee pääosin kauempana rannasta vaihtelevissa lehtomaisemissa. Kosteimpien paikkojen kohdalla on pitkospuut.






Metsätietä Imatran kylpylälle

Viimeinen kilometri on leveämpää metsätietä. Luontopolku päättyy Imatran kylpylän edustalle.







Imatran kylpylän reittikartta

*Luontopolun alkuun pääsee kylpylän takaa parkkipaikan alapuolelta. Luontopolku päättyy kylpylän edustalle. 



Muita lähialueen luontopoluista julkaisemiamme blogiartikkeleita: 

Lammassaaren luontopolku Imatralla
Kruununpuiston luontopolut ja Imatrankoski
Tiurun henki - luontopolku Saimaan Rauhassa

Lue myös: Suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa

Matkailublogimme muihin artikkeleihin pääset tutustumaan tästä.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Akershusin linna ja linnoitus Oslossa

Kuva
  AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko   Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi   Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
Lue lisää »

Oslon kuninkaallinen linna ja palatsinpuisto

Kuva
OSLON KUNINKAALLINEN LINNA Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849.  Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas . Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet.  Vahdinvaihtoseremonia linnan pihalla Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Palatsinpuisto Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto . Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto   Kuningattaren puisto ...
Lue lisää »

Ruiskumestarin talo Helsingin Kruununhaassa

Kuva
  RUISKUMESTARIN TALO Ruiskumestarin talo on vanhin Helsingin kantakaupungissa säilynyt puutalo. Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa sijaitseva talo on valmistunut vuonna 1816. Helsingin museon ylläpitämä talo esittelee asumista kaupungin virkamiehen perheessä 1860-luvulla. Ruiskumestari Wickholmin perheen asunto Vuosien 1859-1896 välillä talon omisti ruiskumestari Alexander Wickholm. Ruiskumestari vastasi kaupungin palokaluston hoitamisesta.  Perheeseen kuului Sofia-vaimo ja viisi lasta.  Piharakennus Pihapiirissä on kaksi rakennusta. Piharakennusta on käytetty keittiönä, leivintupana, saunana ja asuinhuoneena. Siellä voi tutustua asukkaista sekä asuinalueesta kertoviin vanhoihin valokuviin ja museopuotiin. PÄÄRAKENNUKSEN HUONEITA Ruiskumestarin talo oli alunperin maalattu punamullalla. Okrankeltaisen värin se sai myöhemmin. Myös kuisti on rakennettu 1800-luvun jälkipuolella. Keittiö Talossa oli alun perin sali ja kolme kamaria. Keittiö oli alkujaan piharakennuksessa. Se...
Lue lisää »

Tamminiemi - Kekkosen kotimuseo

Kuva
  TAMMINIEMI - KEKKOSEN KOTIMUSEO Suomen presidenttien entinen virka-asunto, Tamminiemi, toimii nykyään Urho Kekkosen (1900-1986) kotimuseona. Jugend-tyylisen huvilan rakennutti tukkukauppias Nissen vuonna 1904. Hufvustadbladetin päätoimittaja Amos Andersson lahjoitti huvilan valtiolle presidenttien asuinkäyttöön vuonna 1940. Urho Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956. Hän mieltyi Seurasaaren ulkoilumaastojen vieressä sijaitsevaan Tamminiemen huvilaan ja asui siellä elämänsä loppuun saakka. Kotimuseo aloitti toimintansa joulukuussa 1987.  Tamminiemen sali Tamminiemen sisustus on 1970-luvulta, ajalta jolloin presidenttipari asui talossa. Alakerta oli edustuskäytössä. Eteisaulasta pääsee Tamminiemen juhlalliseen saliin. Seurusteluhuone, ruokasali ja keittiö Salin eteläpäässä on seurusteluhuone sohvaryhmineen. Pohjoispäädyssä on pieni ruokasali, jossa presidenttipari nautti arkiset ateriansa. Siellä on esillä Kuuban presidentin Fidel Castron lahjoittama sikarilaatikko. Ruo...
Lue lisää »

Saimaan kanavaristeily Lappeenrannassa

Kuva
  SAIMAAN KANAVARISTEILY LAPPEENRANNASSA Saimaan kanava on yhdysväylä sisävesistöstä Suomenlahdelle. 43 kilometrin mittaisessa kanavassa on yhteensä kahdeksan sulkua. Niistä kolme on Suomen ja viisi Venäjän puolella. Rajanylityspaikkojen sulkemisen vuoksi valtakunnan rajaa ei ole nykyään mahdollista ylittää. Risteilylle Lappeenrannan satamasta Saimaan kanava on alun perin avattu vuonna 1856. Sen peruskorjaus valmistui vuonna 1968. Kanavaan pääsee tutustumaan Lappeenrannan satamasta lähtevillä risteilyillä. Saimaan saaristomaisemissa Kaksituntinen risteily suuntaa aluksi Saimaan saaristoon. Suomen suurimmassa järvessä on lähes 14 000 saarta. Luonnon lisäksi voi nähdä UPM:n Kaukaan tehtaat ja sen rannoille uitetut tukkilautat. Kanavareitillä Kanavalla on leveyttä 50-60 metriä ja syvyyttä enintään kuusi metriä. Sen yli kulkee useita siltoja. Ennen ensimmäistä sulkua on Urho Kekkosen nimeä kantava puisto. Mälkiän sulku Mälkiän sulku on kanavan ensimmäinen sulku. Sen pudotuskorkeus on 1...
Lue lisää »