Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Tampereen Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
TAMPEREEN HÄMEENPUISTO
Reilun kilometrin
mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen.
Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen
nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi.
Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat.
Eteläpuisto
Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin
monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna
1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen
teatterirakennus on vuodelta 1985.
Kirkko ja kirjasto
Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys.
Näsinpuiston suihkukaivo
Hämeenpuiston pohjoispään Näsinpuiston suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysähtymään.
Näsinpuisto
Polkua pitkin voi jatkaa ylös Näsinpuistoon. Reitti kulkee laululavan ohi Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkille, joka on pystytetty vuonna 1929 tapahtuneen suuronnettomuuden muistoksi. Näsinpuistossa voi ihailla myös Näsijärvelle ja Särkänniemeen avautuvia maisemia.
SUOSITTUJA PATIKOINTI- JA LUONTOPOLKUJA SUOMESSA Patikointi- ja luontopolkuja löytyy eri puolilta Suomea. Usein ne kulkevat suojellussa luontomaisemassa, osa peräti kansallismaisemissa. Reittejä saattaa löytyä myös yllättävän läheltä asutuskeskuksia. Seuraavassa esittelemme suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa. TAHKON TÄHTIKIERROS Nilsiän Tahkovuoren huippu on 201 metriä korkeammalla kuin alla välkehtivän Syvärinjärven pinta. Rannasta vuoren laelle voi nousta Tahkon Tähtikierros -nimellä kutsuttua patikointireittiä myöten. Kokonaisuudessaan 6,3 km mittainen reitti kulkee hyvin vaihtelevissa maisemissa: lehtometsässä, laskettelurinteen päällä ja kapeassa kalliorotkossa. Tahkon tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle HUUTAVANHOLMAN KIERROS Huutavanholman kierros muodostaa toisen puolikkaan Tähkon Tähikierroksesta. Se kulkee läpi suojellun lehtometsän. Luonnonpolkujen lisäksi reitillä on lankkupolkuja, portaita ja tasanteita. Yhteensä 4,6 kilometrin kierroksen ...
AKERSHUSIN LINNA JA LINNOITUS Akershusin linna ja linnoitus sijaitsee Akernesetin niemellä Oslossa. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1300-luvun taitteessa, mutta sitä uudistettiin 1600-luvulla. Linnoitus on puolustautunut onnistuneesti useita piirityksiä vastaan. Akershus on Norjan parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus ja renessanssilinna. Keskiaikainen kuninkaallinen linna Akershus rakennettiin Oslonvuonon rannalle alun perin keskiaikaiseksi kuninkaalliseksi linnaksi. Asumisen ohella sitä on käytetty myös hallitsijoiden juhliin ja säätyjen kokouksiin. Nykyään se on Norjan hallituksen tärkein edustuspaikka. Linnan kellarin vanha ruutihuone muutettiin vankilaksi 1600-luvulla. Pari tyrmää on edelleen nähtävänä. Linnan kirkko Linnan kirkko on 1500-luvulta. Barokkityylisen asunsa se sai 1750-luvun remontissa. Se toimii kuninkaallisten hautajaiskirkkona, mutta myös vihkikirkkona ja konserttipaikkana. Mausoleumi Mausoleumi on rakennettu vasta vuonna 1948. Valkoisella...
OSLON KUNINKAALLINEN LINNA Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849. Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas . Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet. Vahdinvaihtoseremonia linnan pihalla Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Palatsinpuisto Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto . Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto Kuningattaren puisto ...
LAPPEENRANNAN HIEKKALINNA 2026 Yksi Lappeenrannan kesänähtävyyksistä on Pohjoismaiden suurin hiekkalinna. Hiekkaveistosalue sijaitsee Linnoitusniemen pohjoiskärjessä. Kesän 2026 taiteilijat Ensimmäisen kerran hiekkaveistokset pystytettiin vuonna 2004. Niiden suunnittelijoina ovat vaihdelleet lapsista taiteilijoihin. Vuonna 2026 veistosten tekijöinä toimi 17 taiteilijaa. Veistosten teemat Myös veistosten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2026 teemana oli ”Elävät veistokset”. Rakennusaineina hiekka, vesi ja puuliima Veistokset valmistetaan hiekasta ja vedestä. Pintaan suihkutetaan puuliimaa, joka suojaa niitä sateelta ja tuulelta. Kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa Veistosten tekemiseen käytetään kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa. Samaa hiekkaa hyödynnetään seuraavana kesänä uudelleen. Maksuton sisäänpääsy Hiekkalinnan alue on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun. Veistoksiin voi tutustua maksutta. Muut palveluntarjoajat Hiekkalinnan alue on avoinna päivittäin ympäri vuorokauden 30....
TARVASPÄÄN ATELJEELINNA - GALLEN-KALLELAN MUSEO Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli yksi Suomen merkittävimmistä taidemaalareista. Hänet tunnetaan etenkin realistisista kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheistaan. Kansallisromantiikkaa henkivä ateljeelinna Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti työtilaksi tarkoitetun ateljeelinnan Laajalahden pohjoisrannalle Espoon Tarvaspäähän. Vuonna 1913 valmistuneessa rakennuksessa yhdistyy suomalainen kansallisromantiikka ja keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Korkeat kaarikäytävät ja holvikaaret ovat saaneet vaikutteita renessanssin palatsiarkkitehtuurista. Ateljee kunnostettiin asumiskäyttöön vuonna 1926. MUSEON ANTIA Ensimmäisen kerroksen ateljee Gallen-Kallelan elämäntyötä esittelevä museo avautui Tarvaspäähän vuonna 1961. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa töitä. Gallen-Kallelan tuotantoon kuuluivat myös kipsireliefit, takorautatyöt ja lasimaalaukset. Uransa aikana kansallistaiteilija ma...
Kommentit
Lähetä kommentti