Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

 

Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat.

Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985.



Osuustoimintamuistomerkki

Hämeenpuisto

Tampereen työväenteatteri

Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys.

Kevät


Pääkirjasto Metso

Uutisia-patsas


Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysähtymään. 

Näsikallion suihkukaivo





Polkua pitkin voi jatkaa ylös Näsinpuistoon. Reitti kulkee laululavan ohi Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkille, joka on pystytetty vuonna 1929 tapahtuneen suuronnettomuuden muistoksi. Näsinpuistossa voi ihailla myös Näsijärvelle ja Särkänniemeen avautuvia maisemia.


Kurun haaksirikon muistomerkki


Blogiartikkeli on päivitetty 17.7.2025.

Muita Urbaanipatikoijien  julkaisemia Tampere-aiheisia blogiartikkeleita:
Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki 



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kivisaari - kaunista luontoa ja arkkitehtuuria

Kuva
  Kivisaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa 13 kilometrin päässä keskustasta. Saari on avattu matkailukäyttöön vuonna 2024. Aikaisemmin siellä järjestettiin Helsingin seurakuntien rippikoululeirejä. Saaren päärakennus on jugendtyylinen Merilinna. Sen rakennutti sota-ajan kahvi- ja viljakaupoilla vaurastunut liikemies K.E. Kontro vuonna 1918. Piirustukset laati arkkitehti Eliel Saarinen. Suojeltu rakennus palvelee nyt ravintolana ja hotellina . Kontro oli kotoisin Laatokan Karjalasta. Merilinnan sisätiloissa näkyykin kansallisromanttisen karelianismin vaikutteita.  Kivisaaressa on muitakin majoituskäytössä olevia rakennuksia. Rannalla on myös sauna sekä pieni kappeli. Saaren polkuja pitkin voi kierrellä katselemassa jääkauden kuljettamia siirtolohkareita tai sammaleen pinnoittamia kiviröykkiöitä. Kivisaareen itäpuolella on neljän luodon kokoinen luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu linnuston takia elokuun puoleen väliin saakka. Kävelysilta johtaa viereiseen Karhus...
Lue lisää »

Vallisaari - luonnonystävän unelma

Kuva
  Vallisaari sijaitsee Helsingin edustalla Suomenlinnan vieressä. Vuonna 2016 virkistystä ja luontomatkailua varten avattuun saareen kulkee lautta Kauppatorilta. Tänä kesänä matkailijat pääsevät ihastelemaan luonnon lisäksi Helsinki Biennaalin taideteoksia. Vallisaaressa on useita lampia. Keskiajalla merenkulkijat ovat hakeneet niistä juomavettä. Saarta myöhemmin asuttaneet ovat käyttäneet niitä uimiseen ja pesemiseen. Saari on monimuotoinen luontokohde niittyineen ja lehtoineen. Siellä asuu monta harvinaista ja jopa uhanalaista lajia. Kustaanmiekan 81 metriä leveä salmi erottaa Vallisaaren Suomenlinnasta. Maisemia voi ihailla Pohjalan Gibraltarina tunnetusta näköalapaikasta tai läheisiltä mereen viettäviltä kallioilta. Vallisaari on ollut puolustusvoimien käytössä vuoteen 2012 saakka. Ensimmäiset suojavallit Vallisaareen on pystytetty jo vuonna 1554. 1800-luvun puolivälissä rakennettiin pattereita, joista suurin on Aleksanterinpatteri. Sen päältä avautuvat näkymät merelle ja Helsi...
Lue lisää »

Kaisaniemen ulkopuutarha - silmäniloa ja sielunrauhaa

Kuva
  Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin rautatieaseman itäpuolella Kansallisteatterin takana. Ulkopuutarhassa on 2 800 kasvia eri puolilta maapalloa. Puutarha kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikköön, joka ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa.  Sisäänkäynti on Eläintarhanlahden puolelta Kaisaniemenranta-kadulta. Tulijan ottavat vastaan pensasruusuryhmät ja jasmiket. Puutarha on perustettu jo vuonna 1829. Ulkopuutarha on auki ympäri vuoden. Siellä kukoistavat monenlaiset puut ja pensaat, muun muassa lumipalloheidet. Vesialtaiden ympärille on ryhmitelty erilaisia kasvilajeja. Niiden lomassa voi käyskennellä samalla rauhoittuen kaupungin hälyltä ja vilskeeltä. Kivisen kasvimuseorakennuksen länsirinteellä on kivikkopuutarha paahteessa viihtyville kasveille. Se on perustettu vuonna 1884. Rakennuksen takaa löytyvät jäkälä- ja sammalpuistot. Puulajeja on sijoitettu puistoalueen reunoille. Koilliskulmassa, kivimuseon takana on kukkivien pensai...
Lue lisää »

Vankila - ainutlaatuinen museokohde Hämeenlinnassa

Kuva
  Hämeen linnan vieressä sijaitsee entinen lääninvankila, jossa toimii nykyään Suomen suurin vankilamuseo Vankila. Se esittelee vankeinhoidon ja vankilaelämän historiaa.  Vuonna 1871 valmistunut vankila oli ensimmäinen Suomessa, jossa vangit sijoitettiin selleihin. Vankilan esikuvana ovat toimineet amerikkalaisvankilat, joissa sellit sijaitsivat pitkän keskikäytävän molemmin puolin. Vankila oli toiminnassa vuoteen 1993 saakka. Osassa sellejä on erikoisnäyttelyitä, joissa esitellään eri aikakausien sellien sisustusta. Äänisellissä voi kuunnella vankien ja vartijoiden tarinoita vankilan elämästä. Vankien vastaanottotilat, vartijahuone ja sairaanhoitajan huone ovat alkuperäisessä asussaan. Pohjakerroksessa, ”maakerrassa”, on esillä vankien vaatetusta ja vartijoiden virkapukuja sekä vankilan esineistöä. Sieltä löytyvät myös pesutilat ja yösellit. Useamman hengen matkaselleissä vangit viettivät ensimmäisen ja viimeisen vankilayönsä. Vankilan pääsymaksut ja aukioloajat . Lue myös: A...
Lue lisää »

Olympiastadion ja TAHTO-urheilumuseo

Kuva
  Helsingin Töölössä sijaitseva Olympiastadion valmistui vuonna 1938. Olympialaiset oli määrä järjestää  Helsingissä vuonna 1940, mutta sotien takia ne siirtyivät pidettäväksi vasta vuonna 1952. Nykyään stadion toimii yleisurheilukisojen ja konserttien pitopaikkana sekä Suomen jalkapallomaajoukkueen kotistadionina. Funktionalistisen Olympiastadionin kupeessa kohoaa 72 metriä korkea torni. Sen laelta avautuvat näkymät myös eri puolille Helsinkiä. Torniliput voi ostaa stadionin vierailijakeskuksesta, josta torniin pääsee hissillä. Lippujen hinnat ja tornin aukioloajat . Olympiastadionin länsipuolen siipirakennuksessa sijaitsee urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus TAHTO. Jo 1920-luvulta kokoelmaansa kartuttanut museo avautui stadionin tiloissa vuonna 1943. Kokoelmissa on yli 35 000 esinettä, joista suurin osa on saatu lahjoituksina. Näyttely esittelee suomalaista urheiluhistoriaa eri aikakausilta ja eri lajeissa. Esillä on varusteita, palkintoja ja kuvia 1880-luvulta nykypäivään...
Lue lisää »