Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

 

Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat.

Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985.



Osuustoimintamuistomerkki

Hämeenpuisto

Tampereen työväenteatteri

Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys.

Kevät


Pääkirjasto Metso

Uutisia-patsas


Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysähtymään. 

Näsikallion suihkukaivo





Polkua pitkin voi jatkaa ylös Näsinpuistoon. Reitti kulkee laululavan ohi Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkille, joka on pystytetty vuonna 1929 tapahtuneen suuronnettomuuden muistoksi. Näsinpuistossa voi ihailla myös Näsijärvelle ja Särkänniemeen avautuvia maisemia.


Kurun haaksirikon muistomerkki


Blogiartikkeli on päivitetty 22.7.2025.

Muita Urbaanipatikoijien  julkaisemia Tampere-aiheisia blogiartikkeleita:
Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.
- Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Seinäjoki, Naantali, Porvoo
- Ulkomaan kohteitamme, mm.: Manner-Espanja, Malta, Teneriffa, Latvia, Kreeta, Thessaloniki 



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Helsingin helteistä Mustasaareen

Kuva
  Metsäinen Mustasaari Helsingin länsipuolella on lapsiperheiden suosiossa. Se on Helsingin seurakuntayhtymän kesäsaari.  Arkkitehti Florentin Granholm rakennutti saarelle huvilan perheensä kesäasunnoksi vuonna 1888. Kieltolain aikana salakapakkanakin toiminut rakennus palvelee nyt kahvilana. Myös lounasta on tarjolla. Puinen kappeli on rakennettu 1930-luvulla. Siellä pidetään hartaus- ja rukoushetkiä sekä jumalanpalveluksia. Hiekkarannan lisäksi lapsia houkuttelevat kanit, kanat ja ankat. Käytettävissä on myös lasten leikkipaikka, uimaranta ja pieni jalkapallokenttä. Mustasaaren eri puolille pääsee kulkemaan polkuja pitkin. Kierrokselle tulee mittaa noin kilometrin verran. Maisemia on niin Seurasaaren selälle kuin Lauttasaaren ja Kaskisaarenkin suuntaan. Osa kierroksesta kulkee aidatulla alueella. Siellä on mahdollista tavata saaren lampaat, joita voi päästä rapsuttelemaan. Ne voivat olla myös naapurisaaren puolella, jonne pääsee kävelysiltaa pitkin. Luonnontilaisen Hevossaar...
Lue lisää »

Petäjäveden Unesco-kirkko - talonpoikaisen hirsirakentamisen taidonnäyte

Kuva
  Petäjäveden vanha kirkko ympäristöineen on yksi Unescon seitsemästä maailmanperintökohteesta Suomessa. Paanukattoinen puukirkko sijaitsee kunnan keskustaajamassa 30 kilometriä Jyväskylästä länteen. Kirkko on valmistunut vuonna 1765 ja kellotapuli vuonna 1821.   Petäjäveden vanha kirkko edustaa itäisen Skandinavian puuarkkitehtuuria. Siinä kansanomainen puurakentamisen taito hirsisalvoksineen yhdistyy eurooppalaisen kirkkorakentamisen perinteisiin. Kirkko on säilynyt erityisen hyvin alkuperäisessä asussaan.  Ristinmuotoisen kirkon suunnitteli pitäjännikkari Jaakko Klemetinpoika Leppänen, joka oli keskisuomalainen kirkonrakentaja. Hänen kanssaan kirkkoa rakensivat 12 paikallista talonpoikaa, joiden puumerkit löytyvät kattorakenteista. Katon sisäpinnassa on myös punamullalla tehtyjä koristemaalauksia. Muutoin maalaamattomassa kirkossa on käsin veistetyt hirsiseinät ja lankkulattiat. Katajainen kattokruunukin on Leppäsen tekemä. Matkailijoiden suojeluspyhimys Pyhä Kris...
Lue lisää »

Pihlajasaari - hiekkarantoja, kallioita ja lehtometsää

Kuva
  Pihlajasaari on yksi helsinkiläisten suosituimmista kesäisistä uinti- ja retkikohteista. Entinen huvilasaari on ollut kaupunkilaisten virkistyskäytössä jo 1930-luvulta lähtien. Oikeastaan kyse on kävelysiltojen yhdistämästä saariryhmästä, johon kuuluvat Itäinen ja Läntinen Pihlajasaari, Lasimestarinsaari sekä Vadelmakupu. Helsingin kaupunki rakensi Pihlajasaarelle merikylpylän kaupunkilaisille. Uimarantaa varten ruopattiin santaa meren pohjasta. Hienohiekkaista rantaa koristaa 42 värikästä pukukoppia. Niistä kuusi on yleisessä käytössä. Arkkitehti F. A. Sjöströmin vuonna 1881 rakennuttama huvila toimii nykyään ravintolana. Sen edustalla olevan kallioterassin ympärillä voi edelleen nähdä vanhoja puutarhakasveja. Saarilla kulkee kolmen kilometrin mittainen luontopolku. Se vie kallioilta metsiköihin ja suojeltuihin lehtoihin. Itäisen Pihlajasaaren puolella entisen öljyvaraston muurien sisällä on maksullinen telttailualue. Eteläinen niemeke toimii naturistirantana.  Lasimestarin...
Lue lisää »

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo

Kuva
  Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo sijaitsee entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa Korkeakoskella Juupajoella. Suomen ensimmäinen kenkätehdas aloitti paikkakunnalla vuonna 1897. Museon kokoelmissa on toista tuhatta kenkäparia, työkaluja ja koneita. Maksuttoman museon ensimmäisessä kerroksessa on kenkien lisäksi esillä mainosjulisteita, valokuvia ja muita dokumentteja. Nähtävänä on myös Vuoden kenkä -näyttely, johon vuosittain on saatu kenkäpari joltakin tunnetulta henkilöltä.  Ensimmäisessä kerroksessa on lisäksi kahvila, käsityömyymälä ja taidegalleria vaihtuville näyttelyille. Museo vietti hiljattain 40-vuotisjuhlia. Laajempi kenkien, työkalujen ja koneiden näyttely on toisessa kerroksessa. Suomen ainoassa kenkämuseossa on esillä monenlaisia jalkineita eri aikakausilta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Museoon ensimmäisen kerroksen perälle on sisustettu myös kenkätehtaan työläisen asunto. Se kertoo asumisesta 1940-luvun sota-aikana. Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin k...
Lue lisää »

Oslon kuninkaallinen linna ja palatsinpuisto

Kuva
Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849.  Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas. Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet.  Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto. Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto on perustettu jo vuonna 1751. Se on osa palatsinpuistoa, ja siinä on "kuningattaren peili" -niminen lampi. Ra...
Lue lisää »