Tervetuloa seuraamaan blogia, joka esittelee pääosin kaupunkimaisia kohteita nähtävyyksineen Euroopassa ja myös kotoisassa Suomessa.
Olemme harrastaneet ulkomaan matkailua 80-luvun lopulta alkaen. Pääosa matkoista on suuntautunut Välimeren maihin, viime vuosina suurimmalta osin Espanjaan. Tykkäämme kuljeskella sellaisilla reiteillä, joissa on miellyttävää tai mielenkiintoista nähtävää.
Tampereen Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa
Hae linkki
Facebook
X
Pinterest
Sähköposti
Muut sovellukset
TAMPEREEN HÄMEENPUISTO
Reilun kilometrin
mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen.
Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen
nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi.
Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat.
Eteläpuisto
Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin
monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna
1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen
teatterirakennus on vuodelta 1985.
Kirkko ja kirjasto
Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys.
Näsinpuiston suihkukaivo
Hämeenpuiston pohjoispään Näsinpuiston suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysähtymään.
Näsinpuisto
Polkua pitkin voi jatkaa ylös Näsinpuistoon. Reitti kulkee laululavan ohi Höyrylaiva Kurun haaksirikon muistomerkille, joka on pystytetty vuonna 1929 tapahtuneen suuronnettomuuden muistoksi. Näsinpuistossa voi ihailla myös Näsijärvelle ja Särkänniemeen avautuvia maisemia.
Blogiartikkeli on päivitetty 22.7.2025.
Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampere-aiheisia blogiartikkeleita:
HAAGAN ALPPIRUUSUPUISTO Haagan alppiruusupuistossa kasvaa alppiruusuja ja atsaleoita. Kun alppiruusut vasta aloittelevat kukintaansa, ilahduttavat atsaleat jo kävijää väriloistollaan. Juhannuksen jälkeen kukinta on yleensä jo ohi. Alppiruusujen koealue Helsingin Haagassa sijaitsevan puiston vanhimmat alppiruusut on istutettu vuonna 1975. Luonnontilaiselle suolle istutettiin 3 000 alppiruusuristeymää. Tavoitteena oli luoda Suomen ilmastoon sopeutuvia lajikkeita. Kävelypolkuja, katselutasanteita ja opastauluja Pensaiden lomassa kiertää kävelypolkuja, joita kulkemalla kukintoja voi ihailla lähietäisyydeltä. Alueella on myös kaksi katselutasannetta. Reittien varrella olevat opastaulut kertovat lajikkeista tarkemmin. Puiston tunnetuimmat alppiruusulajikkeet Alppiruusujen alue on pääosin puiston eteläosassa. Tunnetuimpia lajikkeita ovat kaupunginosan mukaan nimetty vaaleanpunainen ”Haaga”, kaupunginpuutarhuri Jyrängön etunimen mukaan nimetty hennon vaaleanpunainen ”Pekka” sekä va...
LA BATERÍA -PUISTO / PATTERIPUISTO La Batería -puisto on monipuolinen puuhapaikka, joka sopii koko perheelle. Se sijaitsee entisen rannikkopuolustuspatterin paikalla Montemarissa Torremolinoksessa. 1800-luvulla toimineen patterin tykkejä ja puolustusrakenteita on edelleen nähtävillä. Mirador-tornin näköaloja Vuonna 2007 avatun puiston Mirador-tornista on näköalat niin vuorille kuin Carihuela-rannallekin. Valkoinen torni on 15 metriä korkea. Vesielementtejä Puistoa elävöittävät veistoksin koristellut suihkulähteet. Puiston keskellä olevaan tekojärveen saadaan vedet läheisen pysäköintialueen alla olevasta luonnonlähteestä. Kuntorata ja -laitteet Puistoa kiertää kuntorata, jossa on oma kaista pyöräilijöille. Kuntolaitteiden lisäksi voi testata kiipeilytaitojaan. Viihdykkeitä lapsille Lapsille on leikkipaikka alueen pohjoislaidassa. Sieltä löytyy myös Chupetes-puu, jonka oksille voi ripustaa tarpeettomaksi käyneen tuttinsa. Hauskoja veistoksia Puistossa on veistoksia sarjakuvataiteil...
THESSALONIKIN KOLME UNESCO-KIRKKOA Thessalonikin aukioiden laidoilla ja katujen varsilla kohoaa useita kirkkoja. Kolme varhaiskristillistä ja bysantinaikaista kirkkoa kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. HAGIA SOFIA Kaksi kirkoista sijaitsee Agias Sofias -kadun varrella. Lähimpänä rantaa on Hagia Sofia , jonka keisari Justianus I rakennutti 700-luvulla. Se on pienempi versio Konstantinopolin saman nimisestä pyhäköstä. Ottomaanien aikaan 1500-luvulta 1900-luvun alkupuolelle sitä käytettiin moskeijana. Kirkko on auki päivittäin klo 7-21 ja sisäänpääsy on ilmainen. ACHEIROPOIITOKSEN KIRKKO Pari korttelia ylempänä Agias Sofias -kadun varrella on Acheiropoiitoksen kirkko . Se rakennettiin roomalaisen kylpylän paikalle 400-luvulla ja on mahdollisesti kaupungin vanhin säilynyt kirkkorakennus. Kirkko on omistettu Neitsyt Marialle. Ottomaanien aikaan se oli kaupungin tärkein moskeija. Kirkko on auki maanantaista lauantaihin klo 9-12 ja 16.30-19.30. Sisälle pääsee mak...
MEILAHDEN ARBORETUM Meilahden arboretumissa on yli 300 puu- ja pensaslajia eri puolilta maapalloa. Puuvartisiin kasveihin voi tutustua niissä olevien nimikylttien avustuksella. Kukintaa keväästä syksyyn Arboretum on perustettu vuonna 1967 Meilahden kartanon pelloille. Rauhallinen puistoalue houkuttelee hoidetuille nurmikoilleen. Puut ja pensaat kukkivat keväästä syksyyn. Kesän alussa vuorossa ovat syreenit, pihlajat ja omenapuut. Alppiruusut ja atsaleat Alkukesästä värikkyyttä puistoon tuovat kukkivat alppiruusut ja atsaleat. Niitä löytyy arboretumin kaakkoisosasta. Ruusutarha eli rosarium Ruusutarhassa on satakunta erilaista pensasruusulajia. Ne kukkivat kesäkuun puolivälistä syksyyn saakka. Rosariumissa on esillä niin eurooppalaisia historiallisia ruusuja kuin myös kestäviä suomalaisia pensasruusuja. Alkukesä on karjalanruusun kukinta-aikaa. Kulkuyhteydet Meilahden artboretum on helposti saavutettavissa bussilla nro 24 jäämällä pois Seurasaaren päätepysäkillä ja raitiovaunulla ...
HERTTONIEMEN KARTANON MUSEO Herttoniemen kartano on yksi Itä-Helsingin vanhimpia. Sen alueeseen ovat aikoinaan kuuluneet Herttoniemen lisäksi nykyiset Myllypuron, Roihuvuoren ja Tammisalon kaupunginosat. Puutarha on yhdistelmä ranskalaista barokkipuutarhaa ja englantilaistyylistä maisemapuistoa. Vara-amiraali Cronstedtin aikaan Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1815, kun entiseen posliinitehtaan polttimoon rakennettiin toinen kerros. Kartanon omisti tuolloin entinen Viaporin linnoituksen komentaja vara-amiraali Carl Olof Cronstedt. Toisessa kerroksessa on Cronstedtin elämää esittelevä näyttely. Salin sisustuksena on perheelle kuuluneita huonekaluja ja esineitä vuosilta 1780-1820. Cronstedtin aikaan puutarha muutettiin säännönmukaiseksi barokkipuutarhaksi ja maisemapuistoa laajennettiin. Maanviljelysneuvos John Bergbomin aikaan Maanviljelysneuvos Johan (John) Georg Bergbom oli viimeinen kartanon omistanut yksityishenkilö. Hänet ammuttiin aamiaispöytään yleislakon levo...
Kommentit
Lähetä kommentti