Mdina - Maltan "hiljainen kaupunki"

 


Mdina on yksi maailman parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista. Entinen Maltan pääkaupunki sijaitsee vajaan 15 kilometrin päässä Vallettasta länteen. 

Muurien ympäröimä Mdina on sekoitus normanni- ja barokkiarkkitehtuuria. Sen porttia on kuvattu mm. Game of Thrones -sarjassa. Portin takaa avautuu kapeiden kujien labyrintti.

Mdina






Mdinassa vierailee vuosittan 1,5 miljoonaa turistia. Se on yksi Maltan tärkeimmistä nähtävyyksistä. 






Mdinassa asuu nykyään vain 250 henkilöä. Se tunnetaankin nimellä ”hiljainen kaupunki”. Linnoituksen muureilta on näköalat ympäröivälle maaseudulle.




Mdinaan tutustumisen jälkeen voi poiketa viereisen Rabatin kaupungin nähtävyyksissä:

Pyhän Paavalin katakombit

Pyhän Paavalin katakombit


Wignacourt-museo

Wignacourt-museo


Rabatin nähtävyyksistä ilmestyy erillisiä blogiartikkeleita.

Urbaanipatikoijien julkaisemat Valletta-aiheiset blogiartikkelit:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hatanpään arboretum - "jussin" aikaan

Kuva
  Kolme kilometriä Tampereen keskustasta etelään sijaitsee Hatanpään kartanopuisto. Pyhäjärven rantaan ulottuvassa puistossa on kotimaisia lehtipuita - koivua, vaahteraa ja lehmusta. Havupuita edustavat kuusi, siperianpihta ja siperiansembra. Pääosin puut on istutettu 1800-luvulla.  Puiston käytävät on nimetty Hatanpäällä vaikuttaneiden naisten mukaan. Paitsi Kuninkaankuja, jossa kuningas Kustaa III käyskenteli vieraillessaan Hatanpään kartanossa vuonna 1775. Arboretumin pensasruusut kukkivat kartanon eteläpuolella olevassa ruusutarhassa. Rinteessä kasvavien pensasruusulajikkeiden kukinnat ajoittuvat juhannuksen aikoihin. Ruusupensailta edelleen etelämmäksi ja puusiltojen takana metsikön laidassa kukkivat yhtäaikaa värikkäät atsaleat ja vaaleat alppiruusut. Monien lajikkeiden värikirjo on parhaimmillaan keskisuven kynnyksellä. Muihin julkaistuihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä . - Kotimaan kohteitamme, mm.: Tampere, Helsinki, Turku, Jyväskylä, Hämeenlinna, Sein...
Lue lisää »

Kivisaari - kaunista luontoa ja arkkitehtuuria

Kuva
  Kivisaari sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa 13 kilometrin päässä keskustasta. Saari on avattu matkailukäyttöön vuonna 2024. Aikaisemmin siellä järjestettiin Helsingin seurakuntien rippikoululeirejä. Saaren päärakennus on jugendtyylinen Merilinna. Sen rakennutti sota-ajan kahvi- ja viljakaupoilla vaurastunut liikemies K.E. Kontro vuonna 1918. Piirustukset laati arkkitehti Eliel Saarinen. Suojeltu rakennus palvelee nyt ravintolana ja hotellina . Kontro oli kotoisin Laatokan Karjalasta. Merilinnan sisätiloissa näkyykin kansallisromanttisen karelianismin vaikutteita.  Kivisaaressa on muitakin majoituskäytössä olevia rakennuksia. Rannalla on myös sauna sekä pieni kappeli. Saaren polkuja pitkin voi kierrellä katselemassa jääkauden kuljettamia siirtolohkareita tai sammaleen pinnoittamia kiviröykkiöitä. Kivisaareen itäpuolella on neljän luodon kokoinen luonnonsuojelualue, joka on rauhoitettu linnuston takia elokuun puoleen väliin saakka. Kävelysilta johtaa viereiseen Karhus...
Lue lisää »

Vanhan Porvoon kansallismaisemissa

Kuva
  Porvoo on Suomen toiseksi vanhin kaupunki. Kaupunkioikeudet se sai noin vuonna 1380. 1500-luvun aikana kaupunki tosin lakkautettiin kahdesti ja porvarit määrättiin muuttamaan viidenkymmenen kilometrin päähän Helsinkiin. Vuonna 1602 Porvoo sai lopulliset kaupunkioikeudet. Nykyään siellä asuu yli 50 000 ihmistä. Vanhan kaupungin keskiaikaisuus näkyy sen sokkeloisissa kujissa ja värikkäissä puutaloissa, jotka ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Mukulakivisten kujien varsilta löytyy nykyään käsityöläisten työpajoja, putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita. Nimensä Porvoo on saanut Iso Linnamäellä sijainneesta puulinnoituksesta (ruotsiksi Borgå). Sen rakentaminen saattaa liittyä Ruotsin vallan laajentumiseen 1200-luvulla. Nykyään puistona toimivalla mäellä risteilee polkujen verkosto. Kävelysillat kulkevat muinaisten vallihautojen yli.  Mäntyjen lomasta voi katsella näkymiä vanhaan kaupunkiin ja Porvoonjoelle. Niitä on ikuistanut myös Albert Edelfelt maalauksissaan. Iso Linnamäen eteläpu...
Lue lisää »

Kaisaniemen ulkopuutarha - silmäniloa ja sielunrauhaa

Kuva
  Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee Helsingin rautatieaseman itäpuolella Kansallisteatterin takana. Ulkopuutarhassa on 2 800 kasvia eri puolilta maapalloa. Puutarha kuuluu Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikköön, joka ylläpitää tieteellistä elävien kasvien kokoelmaa.  Sisäänkäynti on Eläintarhanlahden puolelta Kaisaniemenranta-kadulta. Tulijan ottavat vastaan pensasruusuryhmät ja jasmiket. Puutarha on perustettu jo vuonna 1829. Ulkopuutarha on auki ympäri vuoden. Siellä kukoistavat monenlaiset puut ja pensaat, muun muassa lumipalloheidet. Vesialtaiden ympärille on ryhmitelty erilaisia kasvilajeja. Niiden lomassa voi käyskennellä samalla rauhoittuen kaupungin hälyltä ja vilskeeltä. Kivisen kasvimuseorakennuksen länsirinteellä on kivikkopuutarha paahteessa viihtyville kasveille. Se on perustettu vuonna 1884. Rakennuksen takaa löytyvät jäkälä- ja sammalpuistot. Puulajeja on sijoitettu puistoalueen reunoille. Koilliskulmassa, kivimuseon takana on kukkivien pensai...
Lue lisää »

Halosenniemi - taiteilijakoti Tuusulanjärven rannalla

Kuva
  Hirsinen talo Tuusulanjärven Pitkäniemessä oli taidemaalari Pekka Halosen ja hänen perheensä koti vuosina 1902-1944. Halosenniemi toimii nykyään museona ja on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista taiteilijakodeista. Pekka Halonen (1865-1933) tunnetaan etenkin talvisen luonnon ja kansanelämän kuvaajana. Hän kuului Tuusulanjärven rannoille kotinsa rakentaneiden taiteilijoiden yhteisöön, johon kuuluivat muun muassa kirjailija Juhani Aho ja säveltäjä Jean Sibelius.  Kansallisromantiikkaa henkivän ateljee-kodin Halonen suunnitteli yhdessä veljensä Antin kanssa. Keskisuomalaisesta punahongasta valmistui kaksikerroksinen talo, jossa oli seitsemän huonetta ja keittiö. Sen keskellä on koko talon korkuinen ateljee, jonka isosta ikkunasta avautuu taiteilijaa inspiroinut järvimaisema. Ateljee toimi myös perheen olohuoneena kirjastonurkkauksineen. Alakerrassa ovat myös vierashuone, keittiö ja ruokasali. Jokaiseen huoneeseen rakennettiin lämmitysuuni, myös eteiseen. Yläkerrassa o...
Lue lisää »