Helsinki: Meilahden arboretum - kukintaa keväästä syksyyn

 


MEILAHDEN ARBORETUM

Meilahden arboretumissa on yli 300 puu- ja pensaslajia eri puolilta maapalloa. Puuvartisiin kasveihin voi tutustua niissä olevien nimikylttien avustuksella.

Kukintaa keväästä syksyyn

Arboretum on perustettu vuonna 1967 Meilahden kartanon pelloille. Rauhallinen puistoalue houkuttelee hoidetuille nurmikoilleen. Puut ja pensaat kukkivat keväästä syksyyn. Kesän alussa vuorossa ovat syreenit, pihlajat ja omenapuut.







Alppiruusut ja atsaleat

Alkukesästä värikkyyttä puistoon tuovat kukkivat alppiruusut ja atsaleat. Niitä löytyy arboretumin kaakkoisosasta.






Ruusutarha eli rosarium

Ruusutarhassa on satakunta erilaista pensasruusulajia. Ne kukkivat kesäkuun puolivälistä syksyyn saakka. Rosariumissa on esillä niin eurooppalaisia historiallisia ruusuja kuin myös kestäviä suomalaisia pensasruusuja. 








Kulkuyhteydet

Meilahden artboretum on helposti saavutettavissa bussilla nro 24 jäämällä pois Seurasaaren päätepysäkillä ja raitiovaunulla nro 4 jäämällä pois Meilahdentien pysäkillä. 

Lue myös blogiartikkelimme: Haagan Alppiruusupuisto

Muihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa

Kuva
  SUOSITTUJA PATIKOINTI- JA LUONTOPOLKUJA SUOMESSA Patikointi- ja luontopolkuja löytyy eri puolilta Suomea. Usein ne kulkevat suojellussa luontomaisemassa, osa peräti kansallismaisemissa. Reittejä saattaa löytyä myös yllättävän läheltä asutuskeskuksia. Seuraavassa esittelemme suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa. TAHKON TÄHTIKIERROS Nilsiän Tahkovuoren huippu on 201 metriä korkeammalla kuin alla välkehtivän Syvärinjärven pinta. Rannasta vuoren laelle voi nousta Tahkon Tähtikierros -nimellä kutsuttua patikointireittiä myöten. Kokonaisuudessaan 6,3 km mittainen reitti kulkee hyvin vaihtelevissa maisemissa: lehtometsässä, laskettelurinteen päällä ja kapeassa kalliorotkossa.  Tahkon tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle HUUTAVANHOLMAN KIERROS Huutavanholman kierros muodostaa toisen puolikkaan Tähkon Tähikierroksesta. Se kulkee läpi suojellun lehtometsän. Luonnonpolkujen lisäksi reitillä on lankkupolkuja, portaita ja tasanteita. Yhteensä 4,6 kilometrin kierroksen ...
Lue lisää »

Villa Elfvikin luontopolku ja luontotalo Espoossa

Kuva
  VILLA ELFVIKIN LUONTOPOLKU Villa Elfvikin luontopolku kulkee Espoon Laajalahden luonnonsuojelualueen koillisreunalla. "Luonnon helmassa" -polku on 700 metriä pitkä. Se kiertää vanhan metsän siimeksestä rantaruovikon kautta takaisin Villa Elfvikin luontotalolle.  Lankkupolkua ruovikossa Keltaisin opastein merkitty reitti on lumettomaan aikaan esteetön. Ruovikkoalueella kuljetaan lankkupolkua pitkin. Opastetaulut kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Huvimaja Polun varrella olevassa vanhassa huvimajassa on planeetta Uranuksen pienoismalli. Se on osa tähtitieteellisen yhdistys Ursan aurinkokuntamallia, jossa teräksestä valmistetut pienoisplaneetat on sijoitettu oikeille etäisyyksille. Aurinko ja lähiplaneetat löytyvät Patterimäen puistosta. Rannan venevaja Rannalla olevaan venevajaan kannattaa myös käydä tutustumassa. Sen seinillä esitellään Laajalahden luonnonsuojelualueen linnustoa. Rauhoitettu alue on arvokas lintujen pesimis- ja levähdyspaikka. Lintutorni lintujen tark...
Lue lisää »

Oslon kuninkaallinen linna ja palatsinpuisto

Kuva
OSLON KUNINKAALLINEN LINNA Kuninkaallinen linna on Norjan hallitsijoiden virallinen koti. Se sijaitsee Bellevue-kukkulalla Karl Johan -kadun länsipäässä Oslossa. Linnaa rakennettiin 24 vuotta ja se valmistui vuonna 1849.  Linnan edustalla on rakennustyöt aloittaneen Norjan ja Ruotsin kuninkaan Kaarle Juhanan ratsastajapatsas . Hän kuitenkin kuoli ennen linnan valmistumista. Sen ensimmäinen asukas oli hänen poikansa, kuningas Oskar I. Uusklassiseen tyyliin rakennetussa palatsissa on kolme kerrosta ja kaksi siipeä sekä yhteensä 173 huonetta. Linnaan majoitetaan myös maassa vierailevat ulkomaiset valtionpäämiehet.  Vahdinvaihtoseremonia linnan pihalla Kuninkaanlinnan edustalla suoritetaan vahdinvaihto päivittäin klo 13:30. Seremonia kerää usein runsaastikin katsojia. Palatsinpuisto Kuninkaanlinnan ympärillä on palatsinpuisto . Sitä on kehitetty samaan aikaan palatsin rakentamisen kanssa. Pääosa puistosta on avoinna ympäri vuoden. Kuningattaren puisto   Kuningattaren puisto ...
Lue lisää »

Lappeenrannan Hiekkalinna 2026

Kuva
  LAPPEENRANNAN HIEKKALINNA 2026 Yksi Lappeenrannan kesänähtävyyksistä on Pohjoismaiden suurin hiekkalinna. Hiekkaveistosalue sijaitsee Linnoitusniemen pohjoiskärjessä.  Kesän 2026 taiteilijat Ensimmäisen kerran hiekkaveistokset pystytettiin vuonna 2004. Niiden suunnittelijoina ovat vaihdelleet lapsista taiteilijoihin. Vuonna 2026 veistosten tekijöinä toimi 17 taiteilijaa. Veistosten teemat Myös veistosten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2026 teemana oli ”Elävät veistokset”. Rakennusaineina hiekka, vesi ja puuliima Veistokset valmistetaan hiekasta ja vedestä. Pintaan suihkutetaan puuliimaa, joka suojaa niitä sateelta ja tuulelta. Kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa Veistosten tekemiseen käytetään kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa. Samaa hiekkaa hyödynnetään seuraavana kesänä uudelleen. Maksuton sisäänpääsy Hiekkalinnan alue on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun. Veistoksiin voi tutustua maksutta. Muut palveluntarjoajat Hiekkalinnan alue on avoinna päivittäin ympäri vuorokauden 30....
Lue lisää »

Tarvaspään ateljeelinna - Gallen-Kallelan Museo

Kuva
  TARVASPÄÄN ATELJEELINNA - GALLEN-KALLELAN MUSEO Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli yksi Suomen merkittävimmistä taidemaalareista. Hänet tunnetaan etenkin realistisista kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheistaan.  Kansallisromantiikkaa henkivä ateljeelinna Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti työtilaksi tarkoitetun ateljeelinnan Laajalahden pohjoisrannalle Espoon Tarvaspäähän. Vuonna 1913 valmistuneessa rakennuksessa yhdistyy suomalainen kansallisromantiikka ja keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Korkeat kaarikäytävät ja holvikaaret ovat saaneet vaikutteita renessanssin palatsiarkkitehtuurista. Ateljee kunnostettiin asumiskäyttöön vuonna 1926. MUSEON ANTIA Ensimmäisen kerroksen ateljee Gallen-Kallelan elämäntyötä esittelevä museo avautui Tarvaspäähän vuonna 1961. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa töitä. Gallen-Kallelan tuotantoon kuuluivat myös kipsireliefit, takorautatyöt ja lasimaalaukset. Uransa aikana kansallistaiteilija ma...
Lue lisää »