Saimaan kanavaristeily Lappeenrannassa

 


SAIMAAN KANAVARISTEILY LAPPEENRANNASSA

Saimaan kanava on yhdysväylä sisävesistöstä Suomenlahdelle. 43 kilometrin mittaisessa kanavassa on yhteensä kahdeksan sulkua. Niistä kolme on Suomen ja viisi Venäjän puolella. Rajanylityspaikkojen sulkemisen vuoksi valtakunnan rajaa ei ole nykyään mahdollista ylittää.

Risteilylle Lappeenrannan satamasta

Saimaan kanava on alun perin avattu vuonna 1856. Sen peruskorjaus valmistui vuonna 1968. Kanavaan pääsee tutustumaan Lappeenrannan satamasta lähtevillä risteilyillä.







Saimaan saaristomaisemissa

Kaksituntinen risteily suuntaa aluksi Saimaan saaristoon. Suomen suurimmassa järvessä on lähes 14 000 saarta. Luonnon lisäksi voi nähdä UPM:n Kaukaan tehtaat ja sen rannoille uitetut tukkilautat.






Kanavareitillä

Kanavalla on leveyttä 50-60 metriä ja syvyyttä enintään kuusi metriä. Sen yli kulkee useita siltoja. Ennen ensimmäistä sulkua on Urho Kekkosen nimeä kantava puisto.







Mälkiän sulku

Mälkiän sulku on kanavan ensimmäinen sulku. Sen pudotuskorkeus on 12,4 metriä. 







Paluumatkalle 

Laiva käy vain yhdellä sululla ja kääntyy sen jälkeen takaisin. Lappeenrannan satamaan palataan samaa reittiä pitkin.







Risteilyistä saat lisätietoa VisitLappeenrannan sivuilta.


Lue myös: Lappeenrannan Hiekkalinna 2026

Muihin blogiartikkeleihimme pääset tutustumaan tästä.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa

Kuva
  SUOSITTUJA PATIKOINTI- JA LUONTOPOLKUJA SUOMESSA Patikointi- ja luontopolkuja löytyy eri puolilta Suomea. Usein ne kulkevat suojellussa luontomaisemassa, osa peräti kansallismaisemissa. Reittejä saattaa löytyä myös yllättävän läheltä asutuskeskuksia. Seuraavassa esittelemme suosittuja patikointi- ja luontopolkuja Suomessa. TAHKON TÄHTIKIERROS Nilsiän Tahkovuoren huippu on 201 metriä korkeammalla kuin alla välkehtivän Syvärinjärven pinta. Rannasta vuoren laelle voi nousta Tahkon Tähtikierros -nimellä kutsuttua patikointireittiä myöten. Kokonaisuudessaan 6,3 km mittainen reitti kulkee hyvin vaihtelevissa maisemissa: lehtometsässä, laskettelurinteen päällä ja kapeassa kalliorotkossa.  Tahkon tähtikierros - lehtometsästä kalliorotkolle HUUTAVANHOLMAN KIERROS Huutavanholman kierros muodostaa toisen puolikkaan Tähkon Tähikierroksesta. Se kulkee läpi suojellun lehtometsän. Luonnonpolkujen lisäksi reitillä on lankkupolkuja, portaita ja tasanteita. Yhteensä 4,6 kilometrin kierroksen ...
Lue lisää »

Villa Elfvikin luontopolku ja luontotalo Espoossa

Kuva
  VILLA ELFVIKIN LUONTOPOLKU Villa Elfvikin luontopolku kulkee Espoon Laajalahden luonnonsuojelualueen koillisreunalla. "Luonnon helmassa" -polku on 700 metriä pitkä. Se kiertää vanhan metsän siimeksestä rantaruovikon kautta takaisin Villa Elfvikin luontotalolle.  Lankkupolkua ruovikossa Keltaisin opastein merkitty reitti on lumettomaan aikaan esteetön. Ruovikkoalueella kuljetaan lankkupolkua pitkin. Opastetaulut kertovat alueen historiasta ja luonnosta. Huvimaja Polun varrella olevassa vanhassa huvimajassa on planeetta Uranuksen pienoismalli. Se on osa tähtitieteellisen yhdistys Ursan aurinkokuntamallia, jossa teräksestä valmistetut pienoisplaneetat on sijoitettu oikeille etäisyyksille. Aurinko ja lähiplaneetat löytyvät Patterimäen puistosta. Rannan venevaja Rannalla olevaan venevajaan kannattaa myös käydä tutustumassa. Sen seinillä esitellään Laajalahden luonnonsuojelualueen linnustoa. Rauhoitettu alue on arvokas lintujen pesimis- ja levähdyspaikka. Lintutorni lintujen tark...
Lue lisää »

Laila Pullisen veistospuisto ja kotimuseo Vantaalla

Kuva
  LAILA PULLISEN VEISTOSPUISTO JA KOTIMUSEO  Kuvataiteilija Laila Pullinen (1933-2015) tuli tunnetuksi kivi- ja pronssiveistoksista sekä räjäytysten avulla muokatuista kuparilevyistä. Teoksia on esillä niin julkisissa kuin yritystenkin tiloissa. Pullisen töitä on hankittu kymmenien taidemuseoiden kokoelmiin myös ulkomaille. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1995. Vantaan Hakunilassa sijaitsee Laila Pullisen töitä esittelevä veistospuisto ja kotimuseo. Kesänäyttelyt alkoivat vuonna 1985 veistospuistossa, viljamakasiinissa ja ateljee-galleriassa. Pehtoorintalossa sijaitseva kotimuseo avattiin vuonna 2021. Esillä on teoksia vuosilta 1955-2013 Veistospuisto Veistospuisto perustettiin pelastamaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Nissbackan kartanoalue kerrostalorakentamiselta. Osa veistoksista siirrettiin Euroopasta, osa on valmistettu paikan päällä.  Makasiini Luonnonkivistä rakennetussa viljamakasiinissa on Laila Pullisen pysyvä veistoskokoelma. Esillä on henk...
Lue lisää »

Tarvaspään ateljeelinna - Gallen-Kallelan Museo

Kuva
  TARVASPÄÄN ATELJEELINNA - GALLEN-KALLELAN MUSEO Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) oli yksi Suomen merkittävimmistä taidemaalareista. Hänet tunnetaan etenkin realistisista kansankuvauksistaan sekä Kalevala-aiheistaan.  Kansallisromantiikkaa henkivä ateljeelinna Gallen-Kallela suunnitteli ja rakennutti työtilaksi tarkoitetun ateljeelinnan Laajalahden pohjoisrannalle Espoon Tarvaspäähän. Vuonna 1913 valmistuneessa rakennuksessa yhdistyy suomalainen kansallisromantiikka ja keskiaikainen kirkkoarkkitehtuuri. Korkeat kaarikäytävät ja holvikaaret ovat saaneet vaikutteita renessanssin palatsiarkkitehtuurista. Ateljee kunnostettiin asumiskäyttöön vuonna 1926. MUSEON ANTIA Ensimmäisen kerroksen ateljee Gallen-Kallelan elämäntyötä esittelevä museo avautui Tarvaspäähän vuonna 1961. Ensimmäisessä kerroksessa on esillä Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa töitä. Gallen-Kallelan tuotantoon kuuluivat myös kipsireliefit, takorautatyöt ja lasimaalaukset. Uransa aikana kansallistaiteilija ma...
Lue lisää »

Lappeenrannan Hiekkalinna 2026

Kuva
  LAPPEENRANNAN HIEKKALINNA 2026 Yksi Lappeenrannan kesänähtävyyksistä on Pohjoismaiden suurin hiekkalinna. Hiekkaveistosalue sijaitsee Linnoitusniemen pohjoiskärjessä.  Kesän 2026 taiteilijat Ensimmäisen kerran hiekkaveistokset pystytettiin vuonna 2004. Niiden suunnittelijoina ovat vaihdelleet lapsista taiteilijoihin. Vuonna 2026 veistosten tekijöinä toimi 17 taiteilijaa. Veistosten teemat Myös veistosten teema vaihtuu vuosittain. Vuoden 2026 teemana oli ”Elävät veistokset”. Rakennusaineina hiekka, vesi ja puuliima Veistokset valmistetaan hiekasta ja vedestä. Pintaan suihkutetaan puuliimaa, joka suojaa niitä sateelta ja tuulelta. Kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa Veistosten tekemiseen käytetään kaksi miljoonaa kiloa hiekkaa. Samaa hiekkaa hyödynnetään seuraavana kesänä uudelleen. Maksuton sisäänpääsy Hiekkalinnan alue on avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun. Veistoksiin voi tutustua maksutta. Muut palveluntarjoajat Hiekkalinnan alue on avoinna päivittäin ympäri vuorokauden 30....
Lue lisää »