Hatanpään kartano ja arboretum - rokkaavat ruusut

 


Tampereella Pyhäjärven tuntumassa sijaitseva Hatanpään kartano on perustettu jo 1690-luvulla. Päärakennus on valmistunut vuonna 1885. Nykyään se toimii juhla-, kokous- ja tapahtumapaikkana.




Kartanorakennuksen eteläpuolella on ruusutarha, jossa on lähes 200 erilaista lajiketta. Heinäkuun puolivälistä syyskuun lopulle kukkivat matalakasvuiset ryhmä- eli jaloruusut. Lajikkeiden nimiä voi opiskella niiden viereen asetelluista kylteistä.







Hieman edempänä mäen alla on värikäs perennapenkki. Sen vierestä kuuluu puron solinaa. Ääni johdattaa vieressä olevan riippaharmaalepän lehvästön alle. Lähellä olevan huvimajan vieressä loistaa verenpisara punaisine kukkineen. Sorsa vahtii läheisen lammen rannalla.






Metsänreunassa kuusiryhmän läheisyydessä kukkivat japanin- ja syyshortensiat.




Muita Urbaanipatikoijien julkaisemia Hatanpään arboretum -aiheisia blogiartikkeleita:

                                        
                                           

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tampereen tunnetuimmat tornit

Kuva
  Tampereen maisemia voi ihailla kolmesta keskustassa tai sen tuntumassa olevasta tornista. Uusin niistä on hotelli Torni rautatieaseman vieressä. Vuonna 2014 avattu hotelli on 88,5 metriä korkea. Tampereen korkeimman hotellin 25. kerroksesta pääsee katselemaan maisemia maksuttomasti. Aukioloajat Pyynikin näkötorni on valmistunut vuonna 1929. Pyynikinharjun laella luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsevan tornin korkeus on 26 metriä. Se on rakennettu Ahvenanmaalta louhitusta punagraniitista. Näköaloista   pääsee nauttimaan  kahden euron pääsymaksulla. Aukioloajat Näsijärven rannalla Särkänniemen huvipuiston alueella on Näsinneulan näkötorni . Teräsbetonista rakennettu torni on avattu vuonna 1971. Tämä Pohjoismaiden korkein näkötorni on 168 metriä korkea. Maisemien katselu on maksullista. Aukioloajat Lue myös: Pyynikki - Mansen humiseva harju
Lue lisää »

Alvar Aallon Seinäjoki, Osa 1: kirkko ja kirjasto

Kuva
  Lakeuden Risti on vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkko Seinäjoen kaupungin keskustan eteläpuolella. Alvar Aalto voitti sen suunnittelua koskevan arkkitehtikilpailun jo vuonna 1951. Katedraalinmuotoisessa kirkkosalissa on 1 200 istumapaikkaa. Myös sisustus valaisimia, kirkkotekstiilejä ja ehtoollisvälineistöä myöten on Aallon suunnittelemaa. Aukioloajat Alttarin vieressä on pieni kappeli. Lasimaalaus ”Etelä-Pohjanmaan virrat” on niin ikään Alvar Aallon suunnittelema. Kirkon pohjoispuolella seisoo 65 metriä korkea kellotorni. Sinne pääsee hissillä tai kipuamalla 276 askelmaa. Tornin juurella on Aallon suunnittelema ”Elämän lähde” -veistos. Kirkon ja vuonna 1966 valmistuneen seurakuntakeskuksen väliin jää kirkkopiha, joka on suunniteltu niin, että siinä voi järjestää ulkoilmatilaisuuksia. Koulukadun toisella puolella on vuonna 1965 valmistunut Aallon kirjasto. Suojeltu rakennus on palautettu alkuperäiseen asuunsa. Lainaussali on viuhkamainen ja valoisa. Sen keskellä on lukusali. Aukioloa
Lue lisää »

Hämeenpuisto - patsaita, suihkulähteitä ja kukkaloistoa

Kuva
  Reilun kilometrin mittainen Hämeenpuisto kulkee Tampereen keskustan länsilaidalla etelästä pohjoiseen. Alun perin se suunniteltiin palomuuriksi vanhan ja uuden kaupungin väliin. Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1936 - siihen asti sitä kutsuttiin Esplanadiksi. Bulevardia reunustavat molemmilla puolilla ajoradat. Pyhäjärven puoleisessa päässä on Eteläpuisto. Sen näkyvin monumentti on Osuustoimintamuistomerkki. Hämeenpuiston länsireunalla on vuonna 1901 toimintansa aloittanut Tampereen Työväen Teatteri. Nykyinen teatterirakennus on vuodelta 1985. Vähän matkan päässä häämöttää Aleksanterin kirkko, jota ympäröi kirkkopuisto. Hämeenpuistossa käyskentelevien ilona ovat myös monet veistokset, joita on etenkin pääkirjasto Metson tienoilla. Tampereella syntyneen Minna Canthin kirjoittama näytelmä Anna-Liisa oli työväenteatterin ensimmäinen esitys. Hämeenpuiston pohjoispään suihkukaivo vuodelta 1913 on Tampereen kaupungin ensimmäinen julkinen taideteos. Se saa monet turistit edelleen pysä
Lue lisää »

Pyynikki - Mansen humiseva harju

Kuva
  Pyynikki on maailman korkein soraharju. Kaupungin keskustan ja Pispalan välissä oleva harju nousee 85 metriä korkeammalle kuin etelässä välkehtivän Pyhäjärven pinta. Harjun pohjoispuolella siintää Näsijärvi . Maisemia voi ihailla harjun laella olevasta 26 metriä korkeasta näkötornista, jonka alakerrassa on suosittu munkkikahvila.  Pyynikinharjun luonnonsuojelualueella risteilee lenkkipolkuja. Näkötornilta länteen johtaa reitti näköalapaikalle, josta avautuu maisemat Pyhäjärvelle.  Läheltä laskeutuvat yhdet monista Pyynikin portaista. Ne vievät Thermopyleen solaan , joka on Pyhäjärven suuntaan laskeutuva kalliorotko. Entisen Suomen Trikoon tehtaan luota alkaa rantaa seuraileva kävelyreitti. Itään päin kulkien se etenee Pyynikin uimarannalle, josta voi pistäytyä myös Jalkasaaren kallioille. Rosendahlin nurmikenttien kautta mennään venevalkamien ohi kohti Eteläpuistoa. Urbaanipatikoijien julkaisemia Tampereen luontoaiheisia blogiartikkeleita: Kesäpäivä Viikinsaaressa Hatanpään arbo
Lue lisää »

Hatanpään arboretum - syyssonaatti

Kuva
  Tamperelainen pankinjohtaja Nils Idman rakennutti Hatanpään niemelle huvilan perheensä yksityisasunnoksi. Uusgoottilaistyylinen rakennus valmistui vuonna 1900. Tiilet valmistettiin Idmanin omassa tiilitehtaassa.  Huvilan koristeellinen kuisti, jossa Idmanin perhe nautti kauniista kesäpäivistä, on nykyään hääparien suosima kuvauspaikka. Arkkitehti Sebastian Gripenberg suunnitteli myös 15 vuotta aikaisemmin valmistuneen uusrenesanssityylisen Hatanpään kartanon, joka sijaitsee hieman etelämpänä. Niin Idmanin huvila kuin Hatanpään kartanokin päätyivät Tampereen kaupungille vuonna 1913. Kartanon vieressä ruusupuistossa loistavat vielä syksyn viimeiset ruusut. Ryhmä- eli jaloruusut kukkivat lokakuulle saakka. Läheisen pergolan ympärillä olevien koristeomenapuiden oksat notkuvat kypsistä hedelmistä. Syksy tuo kasveihin erilaisia värien vivahteita. Sorsalammen takana syys- ja japaninhortensiat pysyvät kukassa pitkään. Urbaanipatikoijien muut Hatanpään arboretum -aiheiset blogiartikkelit: Hat
Lue lisää »